sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

KISS @ Hartwall Areena 3.6.2013

Hyvin tunkkasesti nukutun yön jälkeen oli sitte vuorossa se päivä, mitä olin oottanu reippaasti yli puol vuotta ku kuuta nousevaa.. Nimittäin KISS Hartwall Areenalla! Ja kermana kakun päällä KISS Army Finland oli järjestäny samalle päivälle KISS Expon hotelli Presidenttiin. Aika paljon herkkua siis ahdettavaks yhelle päivälle.

Siinä pienen aamukoomailun jälkeen lähettiin Jonin kanssa kohti Helsingin keskustaa . Ekana mentiin syömään, koska aamupalaa ei kauheesti ollu tarjolla ja toisaalta se päivä oli muutenki sellane, että kunnon tankkaus ois ihan tarpeen. Edellisenä iltana ku ehittiin epätoivosina auki olevaa ravintolaa myö käveltiin yhen thai-ravintolan ohi ja se otettiin tähtäimeks. Ruoka oli kerrassaan taivaallista alkukeittoineen ja uskomattoman täyttävää! Se annos jotenki näytti hirmu pieneltä, mut aika pallona sieltä lähettiin kävelemään kohti keskustaa. :D

Presidentin kohalla mie sanoin Jonille heipat ja suuntasin ihanan viileeltä tuntuvaan alakertaan, mikä oli oikee KISS-fanin unelma. Ihanaa fanikrääsää kaikkialla ja samassa paikassa oli mielenkiintonen näyttely aiheeseen liittyen. Lisäks oli pari Q&A-tilaisuutta henkilöiltä, jotka tavalla tai toisella liittyy KISSiin.

Tavara-arsenaali oli tosiaan aika mittava ja kyllähän tää tyttö ois halunnu ostaa sieltä vaikka mitä figuureja ja kymmeniä paitoja yms. oheistavaraa mukaan, mut joku järki piti siinäki säilyttää iha vaa jo budjetinki takia. Mukaan pääty kuitenki ihan tarpeellinen tuote, nimittäi KISS-pussilakanat. Niitä olin ehtiny ties mistä netin syövereistä enkä löytäny, mut Exposta ne lähti parilla kympillä. Lisäks ostin semmosen 3 sormuksen pakkauksen missä oli aiheena KISS Hello Kitty. :’D Kyllä, sellanenki ”merkki” on nykyään olemassa ja en varmaan raaski sitä pientä pahviläpyskää (missä ne sormukset on kiinni) heittää pois koska siinä lukee KISS ja siinä on maskinaamasen Hello Kityn kuva. xD


Lydia Criss piinapenkissä.


KISS-figuureja!! Voi synti et oisin halunnu ostaa nää..


KISS-tavaraa...


Ja vähän lisää KISS-tavaraa..


Hehheh...


Mie jäässä ja Richie Scarlet, joka on siis soittanu Acen soolobändissä.


Stala & SO:n duo soitti akustisena KISSiä.

Expon jälkeen oli aika suunnata kohti Hartwall Areenaa. Siellä oli miun onneks eräs tuttukin jonottamassa, joten tylsää ei ovillakaan ehtiny tulla. Mie olin iha paineissa koska permanto ja totta kai mahollisimman eteen halusin päästä. Ensinnäkin jo pelkkä ovien avaus sai sydämen pamppailemaan. Tuntu et se jono ei vaan liiku ja et miun mahikset hyvään paikkaan ois menny jo sen siliän tien. Muutenkaa en liia hyvi muistanu et mistä koko permannolle ees mennään joten aikamoisella pikakävelyllä sai sisäänpääsyy ehtii. No, sit siellä oli se jono, missä seisominen oli myös tosi piinallista. Olin kuitenki aika kärkipäässä, joten siinä mielessä helpotti ku sinne pääsi. Luvan saatua alko sitte se pikakävely portaita alas. Jotkut siellä yritti juostakin, mut liuta järkkäreitä siellä pysäytti juoksijoita ja muutenki huus et juoksu on kielletty. Niinpä mie taidokkaasti pikakävelin ja pääsin ekaan riviin! Se oli taas sellane epätodellisuuden tunne et ei helvetti, mie seison ekassa rivissä kahtomassa KISSiä! Aivan käsittämätöntä ja itku meinas päästä ku aattelin ettei se onnistuskaan. :’D Jalat paskanahan sitä tuon jälkee oltii, mut kyllä KISS oli sen arvonen. :)

Lämmittelijänä oli Reckless Love, mikä allekirjottanutta ei mitenkää kauheesti lämmittäny. En kauheesti bändistä välitä ja varsinki Hermannin kekkulointi vähä ärsytti, mut kyl se nyt sillä kertaa meni.

Recklessien jälkeen sit seisottiin pitkään ja pitkään ja pitkään. Siinä vaiheessa oli jo nii kärsimätön olo et hulluks meinas tulla. Ja vähä tylsääki oli ku KISSin esirippu laskeutu ja sitä vaa ootti että keikka alkas.

Siinä vaiheessa ku ”Allright Helsinki…..” alko kuuluu ni tää tyttö läks kaikista henkseleistä irti ja huus jo tässä vaiheessa suoraa huutoo. Esirippu putoo alas ja tyypit alkaa laskeutumaan lähes kattotasosta lavalle ja ekana biisinä tulee Psycho Circus.. Kiljumine, nyrkillä huitomine ja hyppimine oli tosiasioita. Olin jo luopunu toivosta et kyseistä biisiä kuulisin ees livenä ja se toteutu! Silkkaa hulluutta.. Settilistassa oli muutenkin mukavia ylläreitä, esim. Genen vetämä War Machine.



Kuvasato tältä keikalta jäi surullisen vähäiseks, koska kamerasta loppu akku ku olin saanu ehkä kymmenen kuvaa otettua.. No, ainaki loppuajan pysty vaa nauttimaa keikasta (minkä toki oisin tehny muutenki) ja toisaalta lohdutti et Sweden Rockissa sit pysty ottaan kuvia uuvestaan. Joka tapauksessa hurmos oli melkonen, enkä vaa ikinä, koskaan, pysty löytämään sanoja sille miltä tuntu nähä ihelle kaikkein tärkein ja rakkain ja maailma _paras_ bändi ekasta rivistä monen vuoden jälkeen.





Ainoo mikä jälkikäteen huvittaa on Genen hehkutus siitä uuvesta lavahärvelistä eli Spiderista. Se vaa nous ja laski ja no olihan ne valot kieltämättä ihan siistit siinä, mut ei se miusta iha nii ennenäkemätön ja erikoine ollu. :D Kyl edelleen Mötley Cruen se rumpusysteemi pitää kärkipaikkaa oudoimpien lavasteiden listalla. Mut joo olihan se iha hieno.

Keikan jälkeen oli tarkotus suunnata kaverin kanssa vielä jatkobileisiin, mut ei sit kuitenkaa menty. Kyl myö päästii jo sen paikan eteen, mut vähän suolanen pääsymaksu ja senhetkinen olotila esti sit menemästä. Ihe olin niin poikki monen tunnin seisomisen jälkeen et ei siel ois kuitenkaa jaksanu olla nii pitkää et ois viittiny sisäänpääsystä maksaa. Niinpä lähin sit suunnistamaan junalla kohti Pasilaa ja sieltä Stadion Hostellille. Sieltä matka jatku seuraavana päivänä kohti Ruotsia. Ja tästä reissusta tarinaa tulee taas kerran kohan jaksan raapustaa. :D Kuvatki on vielä käsittelemättä..

2 kommenttia:

  1. Huippua! vaikken bändistä tykkääkään, mut tiedän tunteen, kun näkee bändin jota fanittanut kauan :)

    VastaaPoista
  2. Se on kyllä parasta, miun kohalla mikään muu ku KISS ei aiheuta semmosta itkemisen ilosta ja huutamisesta aiheutuvaa hurmosta. :D 14 vuotta yhteistä taivalta takana ni tunnemyrsky oli melkonen.

    VastaaPoista