Battle Beast, Turisas & Ensiferum @ Club Teatria 6.12.

Blogissa on taas ollu vähä hiljasta eikä tälläkää kertaa oo muuta ku keikka-asiaa. :D Tosi ykspuoliseks menny tää homma, täytyy koittaa korjata asiaa koha aikaa ja jaksamista löytyy.

Joka tapauksessa itsenäisyyspäivä meni hevissä tunnelmissa tänä vuonna, ku Club Teatrialla oli oikee metalli-ilta. Yhistelmä Battle Beast, Turisas ja Ensiferum sai miulla sukat pyörimään jaloissa ja liputhan oli toki hankittu jo paljon etukäteen. En sitä tosin ois tarvinnu ku menin taas kerran tekemään haastattelua Imperiumille, mut ihan vaa oman mielenrauhan vuoks päätin sen lipun hommata.

Miun ilta alko paljon aikasemmin ku Jonilla ja kaukaa Savonlinnasta saapuneella kaverilla (olkoon nimeltään pelkkä E), koska miun piti mennä sinne jo soundcheckin aikaan eli n. puol kuus. Haastishan ei arvattavasti alkanu siihe aikaa, koska yleensähän noissa kestää ja oli minnuu varoteltukki et kannattaa varautuu viivästykseen. Ei siinä kumminkaa ollu sen kummempaa, iha jännä oli seurata sitä hommaa. Siinä ootellessa aina jostai syystä vähä jännittää, vaik oon mie jo tottunu siihen et ihmisiähän nuo haastateltavat on siinä missä muutki. Tällä kertaa haastattelin siis Turisaksen Mathias Nygårdia. Haastattelussa nyt ei taas kummempia tapahtunu ku tavallista höpöttelyä, joten siitä ei sen enempää. Videota ei tällä kertaa oo tulossa Mathiaksen pyynnöstä.

Haastattelun jälkeen lähin yleiselle puolelle oottamaan Jonia ja E:tä. Tällä kertaa porukkaa oli vissiin ollu ovella jo hyvän verran, ku ei kaksikkoo meinannu näkyy ollenkaa ku aloin sitä ihmisvirtaa tuijottaa. Toisaalta en ihmettele sitä väenpaljoutta, ei varsinkaa Turisas ollu esiintyny vuosikausiin täällä. Ryntäsin sit pitämää meille kaikille paikkoja ja tyytyväisinä eturivissähän sitä keikuttiin sitte tuntikaupalla.

Ekana esiinty Battle Beast ja miehä olin iha liekeissä jo tässä välissä. Sillo Sotkamon Sykkeessä mie tohon bändiin hurahin ja on tuo ainaki last.fm:n perusteella iha suht ahkeraan soinu jossain vaiheessa. En voinu olla rakastumatta taas kerran Nooran ääneen ja olihan nuo muutki ilmeisesti iha liekeissä. Hauskaa ainaki näytti olevan. Mie vähä innostuin siellä heilumaan (ainoana meistä kolmesta) ja ilmeisesti yks kiva järkkärisetäki oli sen huomannu, ku se keikan jälkee anto miulle Battle Beastin settilistan vaikken sitä ees kärkkyny mitenkää. Jäi kuitenki hyvä muisto joten en pahakseni pistä. :D Oli siellä kyllä moni muuki ilmeisesti bändistä innoissaa ainaki sen huudon ja nyrkkimeren perusteella mitä pystyin näkemään. Ja nyt ku miul kerranki on settilista olemassa ni laitanpas siitä oikeen kuvan tähä.

Ah Noora.. En voi ku rakastua sen ääneen kerta toisensa jälkee. :D

E taas rakastu Pyryyn aika pahasti. xD

Seuraavana ootettiin Turisasta. Tauko tuntu toivottoman pitkältä, mut alkohan se sieltä lopulta. Huomas, että aika moni oli tunnu tonne Turisaksen (ja Enskojen) takia, koska kyllähän se meno tais aika hulluks yltyä jossai vaiheessa. Ihekki olin enemmä ku innoissaa, ku en ollu nähny ne ku kerran Helsingissä ja siitäki on jo kaks vuotta. Tarinaa siitä täällä. Settilista ei jääny muistiin eikä sitä ikävä kyllä mistää löytyny, mut Mathiaksen sanat piti kyllä  hyvin paikkansa. Siellä kuultiin siis vanhoja klassikoita ja uusinta levyä. Kaikilta levyiltä jotain, ja miusta se on tosi hyvä juttu ettei miltää levyltä jätetä kaikkia biisejä pois.

Ollin viulusoolo oli taas jotai uskomatonta.

E ihastu tähänki ku se sai tietää miltä Mathias näyttää ilma maskia. xD

Saippuasade

Mieleenpainuvin juttu keikasta oli kuitenki Täällä Pohjantähden alla, jonka Turisas soitti itsenäisyyspäivän kunniaks. Oli iha älyttömän upee veto ja luojan kiitos sieltä löyty tää videoki. Kyllä tuo sai melkein kyyneleet silmiin. Miun kaveri E itki siinä vieressä ja se sano et Mathias kahto sitä pari kertaa. :'D Sit siellä sato vissii jotai saippuaa jossai vaiheessa et tuli pikkunen pesuki saatuu siinä kaiken hikoilun keskellä. Voi luoja tuo Mathiaksen laulu on kyl nii taivaallisen kuulosta.



Mie kyllä todella toivon et Turisas tulis useemminki Ouluun. Ei sen luulis ainakaa porukan puutteesta olevan enää kiinni koska se sali oli iha valehtelematta täynnä. Oliha siel toki Ensiferum joka on kans tainnu vetää paikan täyteen mut silti. Tosi siisti yhistelmä oli ku kaks ton skenen isoo nimee tulee yhteiselle keikalle. Voisin nii ottaa uusiks vaik heti.

Viimesenä oli sitte Ensiferum. Keikka oli laadultaan tuttu ja turvalline. En muista huhtikuuhun verrattuna tosin yhtään oliko settiä muutettu, mut sinnekki oli tasasesti ripoteltu melkein kaikilta levyiltä biisejä. Sen tosin muistan, että yllättäen Lai Lai Heitä ei siellä soitettu. Ei muistaakseni muute Ironiakaa. Mut itsenäisyyspäivän kunniaks pojat ja Emmi soitti viimesenä Bamboleon hienot sombrerot päässä. Ne tosin sai suht nopeesti kyytiä. Perusvarma setti joka tarjos paljon mahollisuuksia riehuu. :D Joku meijän vieressä tosin tais innostuu vähä liikaa.. Vitutti ku yks mies eturivissä hakkas koko aja sitä aitaa ja se koko aita tärisi. Tuntu tosi ärsyttävältä. Onneks se häipy jossai vaiheessa, en ois oikeesti kestäny. Toine päänvaiva oli jossai vaiheessa yks valasnainen (siis se oli iha oikeesti isokokonen) joka yritti tunkee aina sekä miun ja E:n että miun ja Jonin väliin. Jonin toiselle puolelle se sit änkeski ja se määki ku lammas. Mut noh, keikkahan ei oo keikka ilman näitä tapauksia.

Lisäks yks juttu mikä järkytti oli Peten parta. Siis sillä on PARTA! JA VIIKSET! Kaikki kahottii sitä iha kauhistuneina, ei ne sovi sille yhtää! Yhyy, miksei kukkaa voi sanoo Petelle et aja pois ne. xD

Oikeesti kahtokaa nyt tota! Iha järkyttävää!

Ilme. :D

Sombrerot ja Bamboleo. 

Kokonaisuudessaan ilta oli kuitenki enemmän ku hyvä ja itsenäisyyspäivän ilta meniki tosi nopeesti. Parempaa komboa en todella pysty keksimään ja kyllä Teatria tällä kertaa sai ainaki miulta ilmat pihalle. :D Näitä lisää! Tosin uutena vuotena onki tulossa sellasta, ku Teatrialla on päätösbileet joho on vapaa pääsy ja siellä on taas ihana Poisonblack. :D Ja Kalmah, tosin en orkesteria kuuntele mut se menis miulle lähinnä komediasta ku ne saa miut aina nauramaa.

Teatrialta meijän tie jatku sitte Hevimestaan, missä viivyttiin valomerkkiin asti. Olo oli seuraavana päivänä kyllä sen mukanen. :D

Tähä loppuun sit linkki viel haastatteluun:

http://www.imperiumi.net/index.php?act=interviews&id=1730

Keikkoja

Tää syksy ei ainakaan keikkarintamalla pääse turhan tylsäks. Tulevana lauantaina eli 28.9. Club Teatrialla on Poisonblackin keikka ja 12.10. Michael Monroe. Lisäks itsenäisyyspäivä tulee olemaan tänä vuonna aika ainutlaatunen, nimittäin sillon Club Teatrian valtaa Ensiferum, Turisas ja Battle Beast. Varsinkin jälkimmäinen meinas räjäyttää miulta tajun kankaalle. Aivan täydellinen yhistelmä ja on ainaki miulle ensimmäinen kerta ku Turisas esiintyy jotain Hämeenlinnaa pohjosempana. :D Enskat taas on tuttu vakio mutta kyllähän noita pitää mennä pällistelemään sillon ku tänne tuleevat. Battle Beastiin taas hurahdin Sotkamon Sykkeessä ja kyseinen orkesteri on ollu kovassa luukutuksessa.

Lippuja en oo hommannu vielä ku Poisonblackin ja Michael Monroen keikoille ku tonne joulukuulle on vielä aikaa ja en mie varsinaisesti ainakaan tällä hetkellä pelkää et ton keikan liput myytäs loppuun. Ehkä sit seuraavasta tilistä sen vois oman mielenrauhan vuoks ostaa.

Että tämmöstä tällä kertaa. :D Kiva päästä pitkästä (noh pitkästä ja pitkästä..) aikaa keikoille hyppimään. Oon varma että Poisonblack tulee olemaan ihelle aika hypetystä koska Lyijy on niin mahtavuutta ja Michael Monroetakin oon kerenny Qstockin jälkeen ikävöimään. Sen miehen energisyyttä ei voi ku ihailla.

Last.fm

Tekasin eilen profiilin Last.fm-sivustolle ku olin jo kauan miettiny että pitäskö tehä. Sain sen vihdoin tehtyä ja jos jotakuta sattuu kiinnostamaa mitä biisejä tykkään veivata ni sieltä löytyy helpoimmin se tieto. :D

Yesterday I made a profile to Last.fm because I had thought it quite a long time. So finally I did it and if somebody wants to know what I listen to it's the easiest way to find it out. :D

Last.fm-profiiliin

The Ugly World Tour 2011 jälkipyykkiä

Seuraavana siis tiedossa Ugly World Tourin jälkipyykkiä. Keikka oli siis Oulussa Club Teatrialla lauantaina (19.3.) ja täytyy sanoa, että ei tuosta vieläkään ole päässyt kunnolla yli. :D Jälkiseuraukset ovat ehkä hirveimmät, mitä keikka on onnistunut minulle tuottamaan. Niska edelleen vähän kipeänä ja oikea käsi ylirasittunut. Lisäksi sunnuntai ja maanantai olivat täyttä koomailua, enkä ikimaailmassa olisi uskonut sen kestävän jopa kaksi päivää. Nyt aletaan onneksi olla paremman puolella. :)

Täytyy todeta, että ei mennyt 35 euroa hukkaan. Ihan mahtava paketti oli nähdä 3 bändiä samalla kertaa, joista 2 oli vieläpä suosikkeja.

Machinae Supremacy aloitti keikan hyvin. Itse en tosin kauhean hyvin pysynyt mukana, koska bändi ei ollut minulle ennestään tuttu. Hatunnostot kuitenkin heille, hyvinhän ne vetivät.

Toisena olikin sitten kauan odotettu Ensiferum. Oli suuri ilo päästä näkemään äijät taas, tämä oli kolmas kerta. Biisit olivat tuttuja, ja tässä vaiheessa päästiin jo sitten heijaamaan ja rääkkäämään niskaa. Ensimmäisenä kuultiin From Afar, jonka aikana tyydyin räpsimään näitä melko surkeita keikkaotoksia. Token of Timen aikana annoin itselleni luvan seota täysin ja keikuin sitten puoliksi kaiteella. (Paikkani oli ihan eturivissä, mutta kaide loppui kesken, joten koko keikkani oli sitä kaiteen kohdalla keikkumista).

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, astuivatkin sitten Children of Bodomin pojat lavalle. Täytyy sanoa, että olin todella yllättynyt settilistasta. Oletin kuulevani Relentless Reckless Foreverin biisejä (sen takia olin ostanut levykäisen aiemmin päivällä, jotta voisi luukuttaa sitä ennen keikkaa), mutta listaan mahtuikin paljon vanhoja suosikkeja! Yllätys oli erittäin positiivinen, koska uuden levyn biisit eivät olleet vielä ehtineet tulla niin tutuiksi. Oli kyllä todella hyvä veto äijiltä! Sopivasti uutta ja vanhaa. Ei olisi paremmin voinut maailmankiertuetta käynnistää. :) Alexi tosin saisi kehitellä välispiikkejä lisää, olisihan se mukava kuulla välillä muutakin kuin sitä "vittua" ja "perkelettä". :D Noh mutta, pikkuvikoja nekin.

Jälkeenpäin ajatellessa tuntuu, että taisin jo Ensiferumin aikana lämmitellä kaikki energiani. :D Oikeasti, Bodomin aikana tuntui joskus keskivaiheen kohdilla, ettei jaksa enää. Ei sitten millään, vaikka kuinka yritti hakata nyrkillä ilmaa ja välillä lepuutella ottamalla kuvia, niin voimat siinä loppui. :D Kaiken hyvän lisäksi taju meinasi lähteä kankaalle, kun eräs mies takanani löi minua päähän ainakin kolme kertaa. Nooh, pikkuvikoja. :D

Ai niin, ja onnistuin pöllimään himoitsemani The Ugly World Tour 2011-julisteenkin mukaani. Se sattui silmiin heti Second Hand Storen oven vieressä, joten rupesin sitä siinä kiireessä irrottelemaan. Miksi kiireessä? Siksi, ettei kukaan vaan olisi hoksannut ja tullut valittamaan asiasta. Noh, pari kulmaahan siinä hommassa sitten repeytyi, kun oli teipit niin tiukasti kiinni seinässä. Mutta pikku vikoja, se on kuitenkin se oikea juliste, jota olin kaupungilla bongaillut. Onhan se kuitenkin aika kiva muisto keikasta (toisin kuin kiertuepaita, joka muuten on mielestäni ihan saakelin ruma). Julistehan näyttää siis tältä.

Keikan jälkeen tunnelmat olivat erittäin väsyneet. Jalkani eivät enää loppuvaiheessa edes liikkuneet kunnolla, sillä olin seissyt sen kolmisen tuntia lavan edessä, jotta paikkaani ei vietäisi. Jonot narikalle olivat älyttömän mittaiset, joten siinä oli sitten hyvä istahtaa alas. Samalla harmittelin poikakaverini kanssa sitä, että olimme tyrineet mahdollisuuden yhteiskuvaan Petri Lindroosin kanssa. Huomasimme keikan loppupuolella, että hän oli ilmestynyt viereemme katsomaan Bodomien keikkaa. Paniikkihan siinä iski. Ei siinä kuitenkaan kesken keikan kehdannut ruveta kyselemään kuvaa, joten päätimme odotella keikan päättymiseen saakka. Noh, sitten kun koitimme järkkäriltä kysyä lupaa, niin Petri kerkesi sillä välin kadota bäkkärille.

No, siinä samalla kun harmiteltiin, tuijottelin baarin puolelle. Sitten yhtäkkiä huomaan, että Petri seisoo suoraan meidän edessämme. Yhtäkkiä jalat toimivatkin täydellisesti, ja ryntäsimme Petrin puheille. Hänhän olikin oikein mukava mies, ja lupasi tulla kuviin. Voi perhana sitä ilon tunnetta! Kyllä tunsin itseni taas hihkuvaksi pikkutytöksi, enkä meinannut nahoissani pysyä. Kannatti siis odotella!

Siinä sitä nyt sitten ollaan Petrin kanssa! Ilmeeni tosin on aika hirveä, olin aika väsynyt ja salama sai silmät harottamaan ties miten. xD Mutta siitä huolimatta tämä kruunasi kyllä iltani täydellisesti! Ah, tahtoisin niin tuon hetken takaisin! Uskaltauduin sitten pyytämään halaustakin siinä samalla, kun mahdollisuus tuli. Heh, tuntui siltä kuin olisin astunut pilviin. :D Ja tuoksui muuten hyvälle. ;) Voi, kunpa se hetki ei olisi koskaan päättynyt..