Laiskuuden päätös

Jooh, ilosesti on vierähtäny yli 3 kuukautta viimesimmästä postauksesta. Häpeällisesti täytyy myöntää, etten oo ensimmäistäkää lausetta Sweden Rockista kirjottanu, ja tosiaa tää blogihiljaisuus on kyllä taas kestäny. Eka kerron hirveen listan syitä miks en oo kirjottanu ja sit pitää ehkä valasta tätä nykystä tilannetta. Ja vois kai sitä kertoo vähä mitä oon viime kesän touhunnu.

Tai no oikeestaa enhä mie pahemmi touhunnu muuta ku töitä, ja siitä se johtu tää taukokii. Ei vaa ollu mitää mistä kirjottaa, ku en juurikaa ulkona käyny (siis "viihteellä" tai sillee). Työt vei suunnillee kaikki voimat, ja eipä siinä paljoo ollu kirjottamista. Joka päivä oisin vaa valittanu sitä mite paskaa töissä oli. Koska sitä se oli: paskaa. Joskus kirjaimellisesti.. Tosiaa sillo viime toukokuussa alotin työt siellä hotellisiivouksessa, ja voin todella rehellisesti sanoo et oli paskin työpaikka ikinä. Ja sitä kautta paskin kesäki mitä oon vuosii viettäny. Alussa se nyt viel meni iha ja aattelin et kyl se siit helpottaa, mut ei piru vie helpottanu. Heinäkuu varsinki oli yhtä tuskaa. Kauheet helteet yhistettynä pahimmillaa 10-tuntisii työpäivii YHELLÄ TAUOLLA (sillä palkattomalla) söi miut ainaki iha loppuu, enkä ollu ees ainut. Kyl siel yks jos toinenki sai tarpeeksee, porukkaa tuli ja meni. Hyvä et kerkes nimet oppii.. Sit ku en ees vapaita viikonloppuja saanu vaik luvattii, ni kyl ne ripotellut vapaat (yks sunnuntaina, toine tiistaina) söi aika lailla innon tehä mitää. Eihä siinä voinu lähtee mihinkää ku se koko yks päiväki meni miettiessä jo seuraavaa työpäivää. Et tällästä, ei todella menny putkeen.. Rahaa kyl tuli mut siin vaihees ku itkin kesken päivän väsymystäni tajusin, ettei tuo rääkki oo sen rahan arvosta.

Oli siinä välissä onneks yks 5 päivän vapaaputki Sweden Rockin lisäks, mut tuostaki sain vääntää. Nuoki päivät meni iha liia nopeesti, mut oliha se ees jotai. Miun rakkaalla pikkuveljellä oli rippijuhlat heinäkuussa, ja sain sit hyvän syyn lähtee käymää rakkailla kotiseutuvilla Savonlinnassa ja Louhella. Nää seuraavat räpsyt onki sieltä ja on ainoot tänne laittamisen arvoset kuvat viime kesältä. Paskalla kännykkälaadulla mennää, ku ei sitä kameraakaa tullu pahemmi käytettyy.

Ah, ihana lapsuuden uimaranta Löksä. Käytii siel veljen kans uimassa. Ei tosin kauheen kauaa viihytty ku sil oli ihmeelline kiire takas kotii koneen ääree. xD Mut paljo muistoja tuo paikka aina herättää, oon pulikoinu siel nii pienestä asti ku vaa jaksan muistaa. :D 

Ihana hellepäivän pelastus, jonka nautiskelin Kerimäen keskustassa vanhalla kunnon Cafe Kaivopirtillä veljen ollessa konfirmaatioharjotuksessa.

Veljen rippijuhlien jatkoja vietin Savonlinnan yöelämässä yhen miun parhaan ystävän E:n kans. Veli ei tietenkää alaikäsenä mukaa päässy. Seuraavana päivänä miun vaa piti jo päästä lähtemää takas Ouluu, ja koska Louhen ja Savonlinna väliset bussiyhteydet on suoraa sanottuna olemattomat, ni oli helpompi mennä suoraa Savonlinnaa. Siinähä kävi kyl sellane nolo juttu, että myöhästyin siitä junasta millä miun piti lähtee, ja tuli aika kalliiks se myöhästymine.. No, kyl sen yön tapahtumat ja se myöhästymine näi jälkikätee naurattaa. :D

Tosiaa tuo viijen päivän reissu Savonlinnaa oli miun ainoo kunnon vapaa koko kesänä, muute sitä painettii töitä niska limassa ja kuunneltii ku jatkuva paskamyrsky tuli aina niskaa.. Tuon työn "ansiosta" rupesin sit ehtimää muita töitä. Kävin mie Mäkkärissä Oulussa työhaastattelussa, mut pirulauta en päässy. No, etsinnät jatku ja sit sain sellase tyhmääki tyhmemmän idean, et kokeillaanpa pääkaupunkiseuvulta. Yllättäen sainki kutsun pariinki haastatteluu. Jouvuin siinä aika ihmeellisee tilanteesee ku molemmat paikat ois ottanu miut, mut piti sit toki lopulta valita se, kumpi tarjos paremman työsopimuksen. Pääsin siis Vantaalle tulevaan Burger Kingiin Myyrmanniin töihi.

No siinähä alko sit iha karsee muuttopaniikki et asunto pitäs löytää ja muutenki kaikki oli yhtäkkiä iha sekasi. Kaikki tapahtu loppupelissä tosi äkkiä ja en ois missää nimessä arvannu viel viime toukokuussa et nyt oltas jo täällä Vantaalla. Kai se tuo edellisen työpaikan kauheus sai miut sisuuntumaa sit nii, et aloin ehtii muita töitä ja periks en antanu enne ku tärppäs. :D Elokuu oli kyl aika kauhee kuukaus sit siin mieles ku jännitettii et ei perse ku asunto pitäs löytää tämmösellä aikataululla. Asioilla kuitenki on onneks taipumus järjestyy ja nii kävi tällä kertaa. Nyt myö sit onnellisesti asustellaa Vantaalla.

Jostai syystä oli sit pakko ikuistaa tää järkyttävä kaatopaikkanäky. Tuon laatikkovuoren purkamine oli aika tuskasta hommaa. Mite hitossa sitä tavaraa oliki kertyny noi paljo! Pitää varmaa täs syksyn kunniaks alkaa hankkiutumaa lopuistaki turhista tavaroista eroo, ku Oulun päässä en kokonaa sitä kerinny tekemää.

Meillähä on tääl Vantaalla sellane ihanuus ku Ikea, ja aika pian tavaroiden purkamisen jälkee sinne oli päästävä. Haaveilin jo Oulussa omasta kirjahyllystä, mut sellasta ei sinne ois mitenkää survonu ku olkkarista loppu jo tila. Tänne ihme kyl mahtuis iheasias vielki jotai, vaik tää asunto on pari neliöö pienempi. Johtuu tosin varmaa siitä, et aika iso osa niistä neliöistä on laitettu olkkarii. Ja LAMINAATTILATTIA on ihanuus! 

Että juuh, tämmöstä täs on tapahtunu, hyvä ku ei ihekkää oo kokonaa tätä asiaa viel tajunnu. :D Burger Kingilläki oon kerenny jo pari työvuoroo tekemää ja parin viikon koulutusjakso jatkuu maanantaina. Oon siis nyt harjottelijana Mannerheimientien Burger Kingissä Helsingissä ja pakkoha se on mainostaa et tulukee käymää jos täällä päi liikutte. Saatan iltasin olla kassalla tai pyörittelemässä teille hampurilaisia. :D Tuolta sitte parin viikon jälkee siirryn Vantaan Myyrmannii töihi koha se ravintola siel aukee. Sinänsä oli kyl tosi mahtava juttu päästä tonne, ku oon sitä ravintola-alan koulutustaki miettiny. Kouluu nyt vaa en saanu aikaseks vieläkää hakee, mut seuraavaa hakuaikaa ootellessa tää on ainaki toivottavasti askel oikeesee suuntaa. 

Seki haaste täs pk-seuvul asumisessa muute on, et tääl tapahtuu iha liikaa! Tavastialla, Nosturissa, Virgin Oilissa ja ties missä tuntuu aina oleva jotai keikkaa mihi pitäs päästä. :D Ja Helsinkihä on vaa puolen tunnin junamatkan päässä nyt.. Ahistaa ku ne jotkut keikat on nii lähekkäi ettei millää oo varaa tai aikaa ees lähtee kaikkii. Onneks tää viikonloppu on vapaa, nimittäi tänä iltana mennää Virgin Oilii kahtomaa Moonsorrow ja Crimfall. Huh, joha tota elävää musiikkia oliki ikävä. Viimeks oon keikalla käyny tosiaa siel Sweden Rockissa.. Mahtavaa päästä tosissaa taas pitkästä aikaa ulos ja tulleepaha nähtyy pyöriskö Helsingissä hevimiehiä. :D Vaik miul oma körmy onneks jo onki. :)

Vielä fiilistelymusaa iltaa varte.

Häissä

Viime viikonloppuna (18.-20.10.) oltiin siis Jonin serkun häissä Helsingissä. Kaiken kaikkiaan oli iha mukava viikonloppu ja hyvää vaihtelua tälle Oulussa nysväämiselle. Huono juttu siinä toisaalta tais olla se, et tuli taas hirvee hinku et pääsispä joskus asumaa Helsinkii. Hirveen ristiriitaset tunteet sitä paikkaa kohtaa ku toisaalt siel on nii paljo ihmisii ja muutenki iha yliarvostettu paikka, mut toisaalt esim. meijän majapaikka Jonin siskon luona oli kuitenki kauempana keskustast eikä siellä ollu sellast vilinää koko aja. Se sit sai jotenki uskoo et kyl sielki voi rauhas asuu jos ei oo hirvee hinku sinne keskustan lähelle eikä miul kyl todellakaa ois. Lisäks en vaa voi olla aina ihastumatta Helsingissä siihe mite helposti siel voi mennä vaa junalla tai bussilla paikast toisee. Tai no en tiiä siit helppoudesta, palataanpa siihe kohta.. x) Ja ohan tuol paljo halvemmat kaikki matkakortitki ku täällä. Eihä sitä koskaa tiiä jos joskus sinne päätyy mut saa nähä mihi tää elämä vie. Mut nii josko sit taas takasi asiaa. :D

Perjantaina lähettii iltalennolla Helsinkii ja meijän kone lähti myöhässä, mut ihme kyl oltii silti ajoissa. Kiitos Finnair! Jonin sisko oli meitä vastassa kentällä ja siitä alko matka kohti Puistolaa. Tää matka sitte venykin reippaasti, ku hypättiin bussiin joka meniki sit ilmeisesti väärään suuntaan ja aika hyvä tovi ehittiinki siinä bussissa istuu. Eihä siinä sit lopulta auttanu ku hypätä kyydistä ja oottaa seuraavaa joka menis toiseen suuntaan. Onneks kauaa ei tarvinnu ootella, vaik tässä kyllä se lennon ajoissa olemisen hyöty vesitty täysin. Nälkäki alko jo kurnimaan mahassa ku viimeks oli syöny neljän aikaan ja tollon kello oli siis yli kymmenen. No, päästiinhän sitä lopulta sinne Malmin juna-asemalle, mistä sitte junalla Puistolaan. Onneks oppaalla kesti hermot, toisin ku meillä vaik minnuu oikeestaa enemmä nauratti.

Tässä vaiheessa matka oli menny viel hyvin mut sit ku tuli aika mennä iltapesulle ni arvatkaa mitä olin menny unohtamaa.. No hammasharjan. Eikä tietenkää vahingossakaa kellää ollu ylimäärästä ni olipas kiva olla sit pesemättä niitä.. -.- Ärsyttää vieläki et mite oon voinu sen unohtaa ku tarkistin matkalaukunki mut ei se vaa tullu mielee. Oli aika tukala olo sit mut kyl sen yhen yön jotenki päin selvis.

Lauantaina oli hääpäivä ja lähettii kohti Kauniaisia hyvissä ajoin et kerkeisin käydä ostaas hammasharjan. Nii, enite ketutti viel se et vasta ostin uuven hammasharjan ku entine oli jo huono ja nyt piti taas olla ostaas toista harjaa. Laitoinki sen toisen harjan heti siihe pussiin missä miul on reissussa aina kaikki pesuaineet et eipähä tapahu tää unohus toista kertaa. Oli hauska kanniskella muutenki sitä hammasharjaa laukussa koko häiden ajan. x)

Oltii lopulta hyvinki ajoissa kirkossa ja siellä nyt iski aikamoine jännä päälle ku miul ei ollu hajuakaa kuka on kenenki sukulaine ja olin iha sekasi. Oon lisäks tosi huono esitteleen ihteni mut hyvi se kai sit meni. Vihkimistilaisuus oli aika jännä ku se kirkko oli aika pieni eikä siel tainnu olla urkuja ollenkaa. Kaikki musiikit tuli akustisesti ja kuorolauluina siellä, mut toisaalt oli se iha mielenkiintosta vaihteluu siihe perinteisee mallii.

Siirtymine kirkosta juhlapaikalle tapahtu hauskasti bussilla ku meitä autottomia tais olla aika paljo liikkeellä. Ainaki se bussi oli iha täynnä. :D Se juhlapaikka näytti joltai vanhalta navetalta ja toimi muistaakseni nykyää jonkunlaisena monitoimitalona.

Alussa oli sit tietysti hääparin ja vanhempien onnittelut ja olin iha lukossa ku en tienny mite oikee selittäsin et kuka oon ja ku ei tosiaa ollu mitää hajua kenestäkää ni menin vähä kipsiin. Sit ehittii omat istumapaikat ja ooteltii et juhlien paras osio eli ruoka alkas. :D Niissä pöydissä oli jotai manteleita ja banaanilastuja ni enshätään popsin niitä ja aattelin et oon kohta täyttäny mahani niillä. Kyllähä siinä jo hiuko ku aamupalaa oli vaa kerenny syyä ensin mut onneks kaikki suju mukavan jouhevasti. Tosin tässä vaiheessa on pakko tunnustaa et juhlien kasvisruokatarjoilu ei alkuun innostanu. Hääparin kumpiki osapuoli oli kasvissyöjiä ni toisaalta onhan se iha järkevä valinta et sit häissäki tarjotaa kasvisruokaa. Ihe oon vaa aina ollu ikävän ennakkoluulone kasvisruokaa kohtaa (kiitos koulun kasvisruoka ku pilasit senki miulta pitkäks aikaa) ja toisaalta toivoin et ehkä ne ennakkoluulot vähä hälvenis. Kyl nii sit jonku verra käviki, ainaki joku kasvismureke mitä siel oli tarjottiin oli iha hyvää. Couscousista en oo koskaa tykänny ni se oli vähä sillee nääh mut oli se ruoka muute kuitenki syötävää ja tulin vieläpä iha hirvittävän täytee siitä. :D Tietäspä vaa sen reseptin sille murekkeelle. Kyl tuo aika hyvi osotti et voi kasvisruokaki olla hyvää ku sen vaa osaa tehä.

Ruokailun jälkee oli sit kaikenmaailman ohjelmaa ja yleistä hengailua niinku häissä nyt yleensäkin. Kävi pari Jonin sukulaistaki minnuu jututtamassa ja oliha se toisaalta iha kiva et ihmiset oli ees jonku verra miusta kiinnostuneita vaik välillä tuntu etten oikee osaa vastata kaikkii kysymyksii. Enkä mie vieläkää muista tarkkaa et mitä kaut ne ihmiset oli Jonille sukuu. xD Sitä se on ku on nii surkee nimi- ja kasvomuisti et ei mitää hajuu vielkää. :D

Kakut oli kyl uskomattoman hyviä tuolla, vissii jotai porkkanakakkuja. En ymmärrä mite niist oli saatu nii hyviä! Tosin Joni leikkas miulle aika ison palan kakusta ja lopulta miulla oli jo paha olo melkee ku en mie sitä kehannu jättää osittainkaa syömättä kuitenkaa. Muutenki siel pääs maha täyttyy nii hyvi et tiukkaa teki ja ei sekää asiaa auttanu ku piti jossai vaihees syöksyy karkkibuffettiin ja kokeilla paria drinkkiohjetta mitkä oli kiinnitetty seinille. Otin mie niit karkkei semmosee tötteröö sit viel mukaanki vaik kyl tuol makeennälkä hetkeks tyydytettii. :D

Juhlat kesti kahteen asti yöllä ja ku kellää ei tuntunu olevan kiire pois ni oltii sit loppuu asti. Se paluumatka oliki sit vaa aika mielenkiintone ku eka mentii bussilla Helsingin keskustaa ja sit meijän opas sano et sielt ois pitäny mennä juna Puistolaa. No eipä mennykkää. Siinä sitä sit oltii joskus kahen ja kolmen välillä yöllä et mitäs helvettiä. Sit sielt keskustast lähti joku bussi mikä oli iha tupaten täys et siel piti ihmisten seistäkki sumpussa (totta kai ku baarien sulkemisaika on ni Helsingis on kaikki bussit täynnä). Päästii kuitenki sisää mut se matka oli kyl hermoja raastava ku siel iha takapenkillä oli jotai tyyppejä joilla oli iha omat bileet menossa siel, hyvä ettei ne jo hyppiny penkeillä ja muutenki soittivat kännykästä musiikkia tosi kovaa ja ölisivät siel iha huutamalla. Oli tosi ahistavaa ja yhes kohas iha säikähin ku joku niist tyypeist riehu enemmänki siel penkillä ni sit kuski teki äkkijarrutuksen keskellä tietä nii et se tyyppi ois voinu lentää kumoon. Eikä ne idiootit tietenkää uskonu ku kuski yritti sanoo et rauhottukaa vaa yks niistä tyypeistä tuli sinne etee ja mie jo pelkäsin et se käy sen kuskin kimppuu. Sit ne muut vaa huusi et "heei vittuuuu jos mä lennän tai lyön pään kattoo ni se on sun vika vitun motherfucker" ja hyi vitsi et ne oli hirveitä.. Oikeesti pelotti ja tos toisaalta tuli taas ikävä Ouluu ku tääl ei tapahu tollast.. Tosi hermoja raastava matka.

Joskus neljän aikaa sit vihdoi oltii Puistolas perillä ja myö kyl oltii siin vaihees nii puhki et mentii vaa suoraa nukkumaa.

Sunnuntaina nukuttiinki sit aika makeesti johonki yhtee tai kahtee päivällä. :D Jonin sisko oli kerenny jo lähtee siin vaihees ku sil oli menoo ja myö sit vietettii se päivä kahestaa. Uskaltauvuttiin jopa sen verra ulos et koitettii ehtii lähellä oleva Lidl ja kyl se sit kartan avulla löytyki. Ja osattiin jopa takaski. xD Piti käyvä vähä jotai syötävää hakemas ja ei siin loppupelis paljoo aikaa jäänykkää ku piti jo suunnata kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää ja takas tylsään Ouluun. :D

Semmone reissu oli se. Kuvia on valitettavasti vähän ku Joni ei ottanu omaa kameraa mukaa ni toi kuva meistäki on saatu Jonin siskolta ja loput on kännykästä.

Tuolta häistä saatiin vieä yks tehtävä, mut aateltii et toteutetaa se vasta sit ku kelit paremmi sallii. Tästä siis asiaa myöhemmi. ;)

KISS @ Hartwall Areena 3.6.2013

Hyvin tunkkasesti nukutun yön jälkeen oli sitte vuorossa se päivä, mitä olin oottanu reippaasti yli puol vuotta ku kuuta nousevaa.. Nimittäin KISS Hartwall Areenalla! Ja kermana kakun päällä KISS Army Finland oli järjestäny samalle päivälle KISS Expon hotelli Presidenttiin. Aika paljon herkkua siis ahdettavaks yhelle päivälle.

Siinä pienen aamukoomailun jälkeen lähettiin Jonin kanssa kohti Helsingin keskustaa . Ekana mentiin syömään, koska aamupalaa ei kauheesti ollu tarjolla ja toisaalta se päivä oli muutenki sellane, että kunnon tankkaus ois ihan tarpeen. Edellisenä iltana ku ehittiin epätoivosina auki olevaa ravintolaa myö käveltiin yhen thai-ravintolan ohi ja se otettiin tähtäimeks. Ruoka oli kerrassaan taivaallista alkukeittoineen ja uskomattoman täyttävää! Se annos jotenki näytti hirmu pieneltä, mut aika pallona sieltä lähettiin kävelemään kohti keskustaa. :D

Presidentin kohalla mie sanoin Jonille heipat ja suuntasin ihanan viileeltä tuntuvaan alakertaan, mikä oli oikee KISS-fanin unelma. Ihanaa fanikrääsää kaikkialla ja samassa paikassa oli mielenkiintonen näyttely aiheeseen liittyen. Lisäks oli pari Q&A-tilaisuutta henkilöiltä, jotka tavalla tai toisella liittyy KISSiin.

Tavara-arsenaali oli tosiaan aika mittava ja kyllähän tää tyttö ois halunnu ostaa sieltä vaikka mitä figuureja ja kymmeniä paitoja yms. oheistavaraa mukaan, mut joku järki piti siinäki säilyttää iha vaa jo budjetinki takia. Mukaan pääty kuitenki ihan tarpeellinen tuote, nimittäi KISS-pussilakanat. Niitä olin ehtiny ties mistä netin syövereistä enkä löytäny, mut Exposta ne lähti parilla kympillä. Lisäks ostin semmosen 3 sormuksen pakkauksen missä oli aiheena KISS Hello Kitty. :’D Kyllä, sellanenki ”merkki” on nykyään olemassa ja en varmaan raaski sitä pientä pahviläpyskää (missä ne sormukset on kiinni) heittää pois koska siinä lukee KISS ja siinä on maskinaamasen Hello Kityn kuva. xD

Lydia Criss piinapenkissä.

KISS-figuureja!! Voi synti et oisin halunnu ostaa nää..

KISS-tavaraa...

Ja vähän lisää KISS-tavaraa..

Hehheh...

Mie jäässä ja Richie Scarlet, joka on siis soittanu Acen soolobändissä.

Stala & SO:n duo soitti akustisena KISSiä.

Expon jälkeen oli aika suunnata kohti Hartwall Areenaa. Siellä oli miun onneks eräs tuttukin jonottamassa, joten tylsää ei ovillakaan ehtiny tulla. Mie olin iha paineissa koska permanto ja totta kai mahollisimman eteen halusin päästä. Ensinnäkin jo pelkkä ovien avaus sai sydämen pamppailemaan. Tuntu et se jono ei vaan liiku ja et miun mahikset hyvään paikkaan ois menny jo sen siliän tien. Muutenkaa en liia hyvi muistanu et mistä koko permannolle ees mennään joten aikamoisella pikakävelyllä sai sisäänpääsyy ehtii. No, sit siellä oli se jono, missä seisominen oli myös tosi piinallista. Olin kuitenki aika kärkipäässä, joten siinä mielessä helpotti ku sinne pääsi. Luvan saatua alko sitte se pikakävely portaita alas. Jotkut siellä yritti juostakin, mut liuta järkkäreitä siellä pysäytti juoksijoita ja muutenki huus et juoksu on kielletty. Niinpä mie taidokkaasti pikakävelin ja pääsin ekaan riviin! Se oli taas sellane epätodellisuuden tunne et ei helvetti, mie seison ekassa rivissä kahtomassa KISSiä! Aivan käsittämätöntä ja itku meinas päästä ku aattelin ettei se onnistuskaan. :’D Jalat paskanahan sitä tuon jälkee oltii, mut kyllä KISS oli sen arvonen. :)

Lämmittelijänä oli Reckless Love, mikä allekirjottanutta ei mitenkää kauheesti lämmittäny. En kauheesti bändistä välitä ja varsinki Hermannin kekkulointi vähä ärsytti, mut kyl se nyt sillä kertaa meni.

Recklessien jälkeen sit seisottiin pitkään ja pitkään ja pitkään. Siinä vaiheessa oli jo nii kärsimätön olo et hulluks meinas tulla. Ja vähä tylsääki oli ku KISSin esirippu laskeutu ja sitä vaa ootti että keikka alkas.

Siinä vaiheessa ku ”Allright Helsinki…..” alko kuuluu ni tää tyttö läks kaikista henkseleistä irti ja huus jo tässä vaiheessa suoraa huutoo. Esirippu putoo alas ja tyypit alkaa laskeutumaan lähes kattotasosta lavalle ja ekana biisinä tulee Psycho Circus.. Kiljumine, nyrkillä huitomine ja hyppimine oli tosiasioita. Olin jo luopunu toivosta et kyseistä biisiä kuulisin ees livenä ja se toteutu! Silkkaa hulluutta.. Settilistassa oli muutenkin mukavia ylläreitä, esim. Genen vetämä War Machine.

Kuvasato tältä keikalta jäi surullisen vähäiseks, koska kamerasta loppu akku ku olin saanu ehkä kymmenen kuvaa otettua.. No, ainaki loppuajan pysty vaa nauttimaa keikasta (minkä toki oisin tehny muutenki) ja toisaalta lohdutti et Sweden Rockissa sit pysty ottaan kuvia uuvestaan. Joka tapauksessa hurmos oli melkonen, enkä vaa ikinä, koskaan, pysty löytämään sanoja sille miltä tuntu nähä ihelle kaikkein tärkein ja rakkain ja maailma _paras_ bändi ekasta rivistä monen vuoden jälkeen.

Ainoo mikä jälkikäteen huvittaa on Genen hehkutus siitä uuvesta lavahärvelistä eli Spiderista. Se vaa nous ja laski ja no olihan ne valot kieltämättä ihan siistit siinä, mut ei se miusta iha nii ennenäkemätön ja erikoine ollu. :D Kyl edelleen Mötley Cruen se rumpusysteemi pitää kärkipaikkaa oudoimpien lavasteiden listalla. Mut joo olihan se iha hieno.

Keikan jälkeen oli tarkotus suunnata kaverin kanssa vielä jatkobileisiin, mut ei sit kuitenkaa menty. Kyl myö päästii jo sen paikan eteen, mut vähän suolanen pääsymaksu ja senhetkinen olotila esti sit menemästä. Ihe olin niin poikki monen tunnin seisomisen jälkeen et ei siel ois kuitenkaa jaksanu olla nii pitkää et ois viittiny sisäänpääsystä maksaa. Niinpä lähin sit suunnistamaan junalla kohti Pasilaa ja sieltä Stadion Hostellille. Sieltä matka jatku seuraavana päivänä kohti Ruotsia. Ja tästä reissusta tarinaa tulee taas kerran kohan jaksan raapustaa. :D Kuvatki on vielä käsittelemättä..

Helsinki kutsuu

No niin, sitte tarinaa siitä mitä tapahtu seuraavana päivänä.

Myöhäiseen yöhön venyneen juhlimisen jälkeen olo oli sunnuntaina aika koomainen, mut jotenkin myö kaikki saatii kammettuu ihtemme ylös joskus kymmenen aikoihin. Pieni kiireen tuntu vaivas ainaki allekirjottaneen mieltä jo heti heräämisestä asti, koska päivän aikataulu oli seuraava: 12:42-14:45 Kajaani-Oulu-matka junalla, mikä tunnetusti ois hyvin todennäkösesti voinu olla myöhässä. Ihme, että tältä taidettiin välttyä tällä kertaa. Sitten pikanen pyörähys kotona, minne piti puottaa kaikki lahjatavarat ja heittää kaikki kassista joko pyykkiin tai kaappiin ja ei ku uudet tavarat sisään. Tähän oli aikaa n. parikymmentä minuuttia, minkä jälkeen kiireen vilkkaa taas kohti bussipysäkkiä ja Oulunsalon lentoasemaa. Meiltä on jo pelkästään keskustaan se 15-20 minuutin matka ja välissä piti vaihtaa bussia, eli matkaan oli varattava se tunti. Lento Helsinkiin lähti 18:05 ja neuroottisena ihmisenä halusin olla ajoissa. No, hyvin sitten viideks asemalle kerettiin ja kaikki lähtöselvitykset yms. meni yllättävän nopeesti, joten kerettiin jopa huokasta. Tosin koko ajan jännitti se, että mitä jos jompi kumpi meistä ei jostain syystä pääsekkään lentokoneeseen. Tuo oli siis eka kerta ku menin lentokoneeseen ilman isiä ja Joni taas ei ollu lentäny kertaakaan. No, kaikki suju kuitenkin ongelmitta ja päästiin onnellisesti koneeseen.

Pakollinen lentokoneen ikkunasta otettu kuva.

Lento meni nopeesti, koska eihän tuo matka kestäny ku tunnin. Tuo saa kyl tuntumaan siltä et onpas Helsinkiki lähellä Oulua, vaikkei maateitä pitkin todellakaan ois. :D Oli kyl ihanaa pitkästä aikaa päästä lentokoneeseen. Oon ekan kerran lentäny jo alle vuoden ikäsenä nilkkakuulana, joten en oo lentämistä pelänny ikinä. Päinvastoin rakastan sitä tunnetta ku kone kiihdyttää ja ku tuntee sen vauhdin vielä just ennen nousua, ja sitte sen nousun aikana semmone ihana tunne tuntuu mahassa ja sit ku se kone kallistuu ni wuuhuu! Kikatin niinku meijän eessä istuvat pikkulapset. :'D Sää oli myös hyvä siihe et pysty vaa tähyilemää pilviä ikkunasta.

Helsinki-Vantaan lentokentällä sit vähän jännitti ku en tienny yhtää mistä saa laukun, mut opasteita ja muita ihmisiä seuraamalla löyty se hihnaki helposti mistä ne laukut tuli. Tästä eteenpäin oltiinki sitte iha ulalla et mites pääsis keskustaan. Onneks siellä liikku niitä busseja paljon ja kännykästäki karttasovelluksella kahtelin vähän apuja. Tosin sen tarjoama apu ei sit riittäny ku koitettii päästä Stadion Hostellille mikä on lähellä Pasilaa. Se sovellus neuvo vaihtamaan bussia, mut myö ei ekasta bussista jäämisen jälkeen löydetty seuraavaa pysäkkiä ja se bussiha meni kivasti ohi siitä just ku oltii vähä hajulla.. No ei ku ootettii seuraavaa bussia sit 10 minuuttia ja päästii jo lähemmäs, mut hypättii liia aikasi pois. Sitte risteiltii ties mihi helkkariin ratikalla.. Helsingissä liikkumisen pitäs kai kuuluu johonki yleissivistykseen, koska se on äärimmäisen turhauttava paikka jos ei tiiä missä on. Sit päätettiin lopulta tehä vaa nii et mentii keskustaan, sieltä junalla Pasilaan ja Pasilasta päästiiki sit ratikalla lähelle sitä Stadion Hostellia. Tässä vaiheessa aamupalasta oli kulunu melkeen 12 tuntia koska eihä meillä ollu päivällä aikaa syyä. Jälkikätee mietin kyl et miks myö tehtii se hostellille pääsemine nii vaikeeks, ku ois vaa voinu tehä heti niinku myö tehtii. No, ens kerralla viisaammi.

Hermot kireinä heitettii sitte laukut hostellihuoneeseen ja lähettii ehtimää auki olevaa ravintolaa. Tää oli toine vaihe missä Helsinki turhautti: melkee kaikki vastaan tulevat ravintolat oli kiinni! Siis Helsingissä on ravintolat kiinni klo 22! Ja mie ku luulin et Helsinki on paikka missä ei tarvi viikonpäivästä välittää vaa sunnuntainakin on helppo löytää auki oleva ravintola.. No lopulta sitte yks kiinalainen ravintola pelasti, tosin seki meni yheltätoista kiinni mut just ja just ehittiin syömään. Ja voi luoja miten ihana se tunne voi olla ku saa ruokaa..

Sen enempiä ei oo tästä päivästä kerrottavaa, vaan jatkoa seuraa ihan piakkoin. :) Mut silti vinkkinä voisin mainita, et jos tarttee Helsingistä majotusta eikä oo muuta vaatimusta ku et on katto yöks pään päällä, ni suosittelen kyllä Stadion Hostellia. Se huone on siis tosi vaatimaton, siel ei oo ku lavuaari, kaks tuolia, pöytä ja sängyt. Mut jos tarkotus siis ei tosiaan oo ku nukkua siellä, ni on se miust iha riittävä eikä hintakaa oo nii kohtuuton ku hotellissa. Sillon ku mie varasin huoneen sieltä ni se oli 25 €/yö, kesäaikaan siel tais hinnat olla vähä korkeemmat. Ja oli siel kyl sit kuitenki mahollisuus tehä ruokaa jossai yleisessä keittiössä jos ois halunnu, myö nyt oltii vähä laiskoi eikä semmosta jaksettu. :D

Täs viel linkki ton hostellin sivuille mist löytyy lisää tietoo.

www.stadionhostel.fi

Nightwish @ Hartwall Areena 10.11.2012

Okei, viikko on melkeen jo reissusta kulunu joten eiköhän oo aika jonkunlainen raapustus tehä tästä reissusta.

Matkaan lähettiin siis lauantaiaamuna noin 9:45 ja perillä oltiin siinä neljän maissa Helsingissä. Alussa oli vaikeuksia löytää muu seurue, koska tunnetusti Helsinkin rautatieasema on yks kaaos sen ihmismassansa kanssa. Onneks sit lopulta löydettiin toisemme ja lähettiin kohti hotellia, minne oli suht helppo loppujen lopuks löytää siihe nähe et ei meil ollu karttaakaa. Olin vaa kirjottanu katujen nimet ylös ja et millo pitää kääntyy mut seki riitti hyvin. :) Käytiin sit tosiaan siin hotellilla vetämäs vähä henkee. Matka Hartwall Areenalle oli aikamoine seikkailu, ku meijän piti ottaa lähijuna Pasilaan mut kukaa ei tienny mite siihe ostetaa lippu! xD Sit myö vaa päätettii mennä istumaa sinne ja ei kukaa ees tullu kahtoo mitää lippui ni oltiin sit menty pummilla Pasilaan ja takas. :D Ei tulomatkalla kyl ois mahtunukkaa kukaa liikkuu siel ku oli nii paljo ihmisii, mut en vaa pääse yli siitä et myö todella mentii pummilla sinne. xD

Oltiin sit Areenalla lopulta ehkä varttia ennen ku koko keikkakaa alko, joten kiirettä piti. Eihän tuo keikka paljoo eronnu niistä neljästä mitä oon nähny, mut settilistassa oli pari mukavaa yllätystä. Dark Chest of Wonders ja Ghost Love Score oli sellasia mitä en uskonu kuulevani livenä. Floor tosin ei edelleenkään miellytä, ei voi mitään. Ja en enää tässä vaiheessa viiti paasata että miks, se lukee jo tuolla aiemmin. Nyt vaan viel livetilanteessa tuntu et se on kauheen luotaantyöntävä ja kylmän olonen. Anette oli yleisöä kohtaan nöyrempi ja lämmin, maanläheinen. Ai nii, ja saatiin nähä myös aika hieno Arabesque-tulishow!



Keikan jälkeen oli järkyttävä jano, ja koska käsittääkseni Hartwallille ei saa viiä omia juomia ni piti sit sinne ihmismassan keskelle lähtee ehtimään paikkaa mistä ostaa juomista. Oli aika hermoja raastavaa ku oltiin siellä niinku sillit purkissa. Vessajono oli myös kilometrin mittanen, ja ihan muutamaa minuuttia ennen leffan alkua yritin sit sinne pyrkiä. Luojan kiitos kerkesin ajoissa.

Leffasta en kovin paljoo uskalla puhuu iha vaa etten paljasta juonta tai mitään. Mut sen verran voin sanoo, et ihe oli iha tosi yllättyny! Trailerin perusteella ei tosiaankaan saanu mitään käsitystä koko leffasta, enkä tienny mitä oottaa. Mut herranjumala sentään, se täytyy nähä nii pian ku mahollista (eli viikon päästä perjantaina) uudestaan! Paljon asiaa, ja vaik juoni ihessään on aika simppeli ni siinä oli paljon sellasii pikkujuttui, mitkä pistää miettiin ja jättää aika paljon varaa tulkinnallekin. :) Ja pakko sanoo myös, et oli se leffa aika JÄRKYTTÄVÄ jossain kohissa. Sellasii en ois osannu kuvitellakaan. Mut niitä en sit paljasta enempää, käykää kahtomassa. ;)

// Almost a week has gone and now it's time to tell you about Nightwish's gig at Hartwall Arena. We left at 9:45 am from Kajaani and arrived in Helsinki about 4 pm. In the beginning we had troubles to find my friends because the railway station in Helsinki is so big and a lot of people going around.. Luckily we found each other and went to our hotel. We didn't have a map. I just had written the names of the streets down but I must say that the route was quite easy. At the hotel we just took a little breath and then left to Hartwall Arena. It was a bit difficult because we had to take a commuter train to Pasila and none of us knew how to buy a ticket. Eventually we decided not to buy tickets and just sat there like hobos. xD

The gig itself wasn't much different than those four I've seen this year, but there were a few nice suprises in the setlist. Dark Chest of Wonders and Ghost Love Score were songs that I thought I won't hear in their gig so yeah it was nice. Unfortunately Floor Jansen just doesn't please me, but I don't dare to tell again why. And we got to see very cool Arabesque fireshow!



I won't talk much about the movie because I'd accidentally reveal the whole plot. :D But I must say that I was astonished after it. I didn't really know what to expect but this must be seen more than once. Although the plot is simple there were many little things that make you think and give chances to interpret. I must also say that the movie was SHOCKING in some parts. I mean really... You wouldn't expect anything like that.. :D

Helsinki calling part 2

No niin, nyt pukkaa sitten toista osaa tuolta mahtavalta Helsingin reissultamme.

Hotellille tulimme ehkä joskus lähempänä kahta takaisin. Kävelimme varsin suuressa porukassa Nosturilta pois, mutta lopulta kuitenkin Joonan kanssa eriydyimme uusien kavereidemme seuraan. He jäivät sitten hotellin ulkopuolelle odottelemaan kyytiä. Saimme taas hauskoja kommentteja warpaintista, eikä mikään ihme. Kyllähän se tietysti herättää huomiota, kun 4 maskipäistä tyyppiä tulee kadulla vastaan. :D

Yöstä minulla nyt ei olekaan mitään kertomisen arvoista, joten mennään seuraavaan aamuun. Heräilimme siinä joskus puoli 11 aikoihin, koska hotellihuone piti luovuttaa klo 12:een mennessä. Päätimme lähteä vasta 16:20 junalla takaisin kotia päin, koska 11 jälkeen lähtevä juna olisi todellakin ollut liian aikaisin. Sitäpaitsi jäi taas aikaa kiertelylle, sehän on tunnetusti paras tapa ajan tappamiseen.

Ensiksi suuntasimme asemalle ostamaan liput. Sen jälkeen tie kävi kohti Forumia. No se paikka ei tietenkään ollut auki, koska oli pyhäpäivä. Perkele.. Olisin tahtonut käydä vielä etsimässä sitä Arnoldsia, mutta ei sitten. Onneksi sentään Restaurant World oli auki, joten pääsimme täyttämään kupujamme tulevaa kotimatkaa varten. Tällä kertaa valitsimme kiinalaisen ravintolan, jossa olikin aivan taivaallista ruokaa.

Syönnin jälkeen piti käydä täydentämässä eväsreppua viereisessä Alepassa, koska ei viitsitty lähteä etsimään erillistä ruokakauppaa mistään. Olkoonkin vähän kalliimpi kauppa, eipä sillä mitään väliä enää ollut, kun tärkein oli ostettu (eli kiertuepaita :D).

Suuntasimme sitten kohti Asematunnelia. Olin elätellyt ihan pieniä toiveita siitä, että Cybershop olisi auki, koska näyteikkunassa luki, että se olisi auki myös sunnuntaisin. No sitten muistin taas sen pirun pyhäpäivän. Silmäni alkoivat välittömästi loistaa, kun hoksasimme sen siitäkin huolimatta olevan auki! Jos minulla ei olisi ollut sitä kirottua vetolaukkua mukana, olisin kiljuen juossut sinne sisään. :D

Hypistelin taas niitä ihania hamosia ja vaatteita ja siellä itseasiassa kulutimmekin suurimman osan ajasta. Pyysin huvikseni sitten lupaa katsoa niittirannekkeita. Niitäkin oli paljon erilaisia, mutta lopulta kaksi nousi ylitse muiden. Ne olivat myös aika halpoja, kaikki 9 euroa. Pähkäilin sitten varmaan reilun tunnin sitä, kumman noista rannekkeista valitsisin. Rahani olisivat periaatteessa riittäneet molempiinkin, mutta koska halusin sukkahousut niin en millään raaskinut valita molempia. No, pitkän pohdiskelun jälkeen mukaani lähtivät nämä.

Täytyy todeta, että tuo ranneke on rakkaus. :D Se on niin erilainen, koska itse en kovinkaan perusta näistä "normaaleista" niiteistä eli pyramideista tai rottaniiteistä. Luotiniitit on tosi siistejä kyllä, ja sellaista luotiranneketta hypistelinkin kauan. Mutta tuo oli jotenkin niin erilainen, että sen saamista en olisi jaksanut enempää odotella. Luotirannekkeen voi sitten myöhemmin tilata netistä. :) Ja sukkahousut oli pakko-ostos, koska häpeäkseni hoksasin, etten omista yhtiäkään kunnollisia sukkahousuja! Ja hamekausi tulossa, enkä minä nyt viitsi paljaita sääriäni ihmisille näyttää..

Koska Asematunneli on mielestäni jostain syystä niin hieno paikka, päätimme siellä ottaa vielä pari lomakuvaa ennen junan odottamista. Kaikkein parasta Asematunnelissa ovat vieressä jylistävät metrot. Harmi, ettei meillä ollut mitään hyvää syytä eikä järin aikaakaan metroilla, olisin kyllä halunnut. Ne on niin siistejä, ja ainoat metrot koko Suomessa.

Tälläinen heppu sinne oli Cybershopissa viettämämme tunnin aikana ilmestynyt. Hauskannäköistä touhua oli, ja musiikkikin mukavan hilpeää.

Nautiskelimme sitten vielä upeasta ulkoilmasta, ja pakkohan nämä hienot VR:n äijät oli kuvata. :) Sää oli todella kirkas tuona päivänä, joten kuva on sen takia vähän kökkö.

Siinä sitten haikeana odotellaan junaa. Ikävä jäi Helsinkiin, mielelläni olisin viettänyt tuolla vielä muutaman päivän. Koska Cybershop. Koska Nosturi. Koska ihmiset. Vaikka itsekin jollain tapaa pidän Helsinkiä liian suurena ja yliarvostettuna paikkana, niin eihän tuonne pääse kuin kerran vuodessa. Ja kun ajattelen junalippujenkin hintaan, niin ei sitä 70 euroa viitsisi ihan kahden päivän reissua varten maksaa. Mutta näin tällä kertaa, toivottavasti minä ja Helsinki näemme pian. <3 Löysinpä vielä yhden videon tuolta keikalta, mitä en ollut muistanut linkittää, joten laitanpa sen nyt tähän teidänkin iloksenne. :) Kyllä nämä niin nostattavat hymyn huulille. Ja jos video yhtään muuten teitä kiinnosta, niin kuunnelkaa edes Ollin upea viulusoolo. :)

Helsinki calling part 1

Vihdoinkin olen saanut viime viikonloppuisen reissun kuvasadon käsiteltyä, joten on aika kirjoittaa matkaraportti.

Matkamme Helsinkiin alkoi kello kuuden aikaan aamulla melko väsyneissä tunnelmissa. Isäni kyyditsi minut ja poikaystäväni Joonan rautatieasemalle jo hyvissä ajoin. Mieleni olisi tehnyt nukkua junassa, mutta valitettavasti ulkoilman valoisuus häiritsi untani pahasti. Onneksi juna oli sentään Intercity, ja kaipa minä jonkun vartin onnistuin siellä torkahtamaan. Matka meni aika nopeaan, vaikka se kestikin lähes 7 tuntia.

Heti Helsinkiin päästyämme jouduimme munkin käännytysyrityksen kohteeksi. Tosin ei sillä mitään munkkikaapua ollut, ihan normivaatteissa. Se puhui meille englantia ja yritti kaupitella jotain kirjoja filosofiasta ja viisaudesta. Taisivat käsitellä jotain Gandhin ajatuksia ja elämänviisauksia. Olin todella yllättynyt siitä, että ymmärsin sen miehen lähemmäs puoli tuntia kestäneestä englanninkielisestä esityksestä lähes kaiken. Kirjatkin vaikuttivat ihan mielenkiintoiselta, olisin melkein jopa voinut ostaa sen. Totesin kuitenkin, että säästän rahat niihin bändipaitoihin, koska 5 euroa oli laatimallani budjetilla liian riskaabelia käyttää moiseen.

Olimme perillä noin 12 aikaan. Varaamaamme Omenahotelliin pääsi sisälle vasta neljältä, joten päivä oli varattu mukavasti kaupoissa kiertelylle. Suuntasimme Forumiin, koska se oli lähempänä kuin Kamppi (no ei se kyllä ollut). Heti ensiksi huomio kiinnittyi pilailukauppaan, joten pitihän sitä käydä vilkaisemassa. Tosin vetolaukun kanssa oli vähän kiusallista mennä siellä hyllyjen välissä, mutta en onneksi pahemmin onnistunut kaatelemaan tavaroita. Joona meinasi jo melken ostaa leikkimiekan Turisaksen keikkaa varten, mutta 10 euroa sellaisesta muovimiekasta oli ehkä turhan paljon. Ei se kovin hienokaan ollut.

Yhtäkkiä eksyimmekin sitten Forumin Restaurant Worldiin ja yhtäkkiä alkoikin nälkä muistuttaa olemassaolollaan. Ei sitten auttanut muu kuin jäädä sinne syömään, tuoksu oli niin vastustamaton. Minun ateriani näytti tältä.

Klassikkovalintani, eli kanaa ja riisiä. Mutta oli pirun hyvää :) Oikein sopivasti tuli kupu täyteen, joten aika piakkoin jatkoimme sitten matkaa. Yritimme löytää Arnoldsin, mutta eksyimmekin Asematunneliin. Ja siellä se oli edessäni, nimittäin Cybershop! Olin aivan haltioissani, koska vaikka kauppa olikin pieni, se oli täynnä ihania vaatteita! Silmäni olivat lähellä lentää päästä ja olisin halunnut heti ostaa sieltä vaikka koko kaupan tyhjäksi, mutta sain onneksi pidäteltyä itseäni. Keikan takiahan sinne Helsinkiin oli tultu.

Lisäksi poikkesimme Karkkitorilla, koska "Meiltä munat halvalla!"-teksti herätti niin paljon hilpeyttä. Päätin sieltä maistiaiseksi ostaa suklaata, jossa oli nallekarkkeja, koska niitä sai 2 kappaletta eurolla.

Kello alkoi lähennellä jo puoli neljää, joten päätimme suunnata kohti Omenahotellia. Valitettavasti onnistuimme lähtemään väärään suuntaan kartasta huolimatta! Tämä johtui siitä, että se kartta ei voi itse kertoa, milloin sitä pitelee oikein päin käsissä.. No, onneksi vaisto sanoi pian, että nyt ollaan menossa väärään suuntaan, niin käännyimme aikaisessa vaiheessa takaisin. Vastaankin tuli pelkkiä turisteja, jotka varsinkana eivät osanneet neuvoa. :D

Hotellissa oli aikaa levähtää hieman. Täytyy sanoa, että huone oli erittäin hyvä ja hintakaan ei tosiaan ollut paha (40 euroa yöltä). Katselimme siinä lauantain perheleffaa tunteroisen, jonka jälkeen aloimme valmistella warpaintteja. Tässä on tulos.

Koko hommaan meni puolisen tuntia, jonka jälkeen olimme valmiit lähtemään kohti Nosturia. Ilmeisesti herätimme joissakin ihmisissä kauhun tunteita, koska eräät henkilöt eivät uskaltaneet tulla kanssamme samaan hissiin. :D Lopulta heidän oli pakko, koska käväisimme hissillä 3. kerroksessa, jonka jälkeen taas 2. kerrokseen, mistä mekin olimme lähteneet.

Matkalla herätimme myös ihan hauskasti huomiota. Eräs känninen pariskuntakin intoutui matkan varrella meitä neuvomaan. Tosin he neuvoivat meidät väärään suuntaan. :D Mies vaan totesi olevansa niin kännissä, ettei itsekään tiedä missä olimme. Nainen neuvoi oikein, mutta koska hän ei kuulostanut yhtään uskottavalta, päätimme varmistaa asian joltain toiselta. Helsingissä oli mukava huomata, että ihmiset olivat ystävällisiä ja kehtasivat auttaa. Nesteellä meitä sanottiin häijyn näköisiksi, kun kävimme hakemassa sieltä paniinit välipalaksi.

Koska olimme aikataulusta hieman myöhässä, niin saavuimme Nosturille vasta seitsemältä. Oli kuitenkin yllätys, että jonottajia ei ollutkaan kovin paljoa. Ehkä kymmenkunta, jos sitäkään. Noh, olihan tämä toki helpotus, koska en halunnut riskeerata eturivin paikkaani. xD Liityimme sitten parin tytön seuraan portaille. Tytöt olivat oikein mukavia. Kaikkein parasta keikoissa onkin se, että tapaa samanhenkistä porukkaa. Juttu luisti aika pian niinkuin oltaisiin tunnettu kauemminkin, tai siltä minusta ainakin tuntui.

Vähän yli yhdeksän ovet sitten aukesivat, ja onnistuin kuin onnistuinkin rynnimään heti ensimmäisenä ovesta sisään. Paitatiskiä olisi haluttanut jäädä katsomaan, mutta koska en edelleenkään halunnut riskeerata eturivin paikkaani, lähdin vain juoksemaan portaita ylös. Ja kuinkas ollakkaan, eturiviin mentiin! Voi perkele (anteeksi kiroiluni) se oli hienoa, koska en ole koskaan ennen ollut keikalla niin hyvällä paikalla!

Lämppärinä oli Crimfall. He soittivat todella hyvin, tosin suurin osa ajasta meni siihen kun katsoin Helenaa haltioituneena. Se ääni, Helena veti niin uskomattoman korkealta että ihan korvia huumasi.



Crimfallin jälkeen esirippu levittäytyi lavan eteen, ja aloimme kuumeisena odottaa Turisasta. Se aika tuntui loputtoman pitkältä, koska jo lämppärin aikana minulle oli ehtinyt tulla hiki pintaan. Mansikkamehutölkistäni ei juuri ollut apua, koska mehun makeus melkein lisäsi janoa enemmän kuin helpotti. Mutta olihan se parempi kun ei mitään.

Valitettavasti kamerani tekniikka ei aivan riittänyt keikkakuvaamiseen, ja suurin osa kuvista on ihan surkeita. Onneksi paikalla oli myös ahkeria videokuvaajia, joten jaankin tässä videoita siltä keikalta. Huh, ihan tulee kylmät väreet kun katson noita. Varsinkin tässä ylhäältä kuvatussa videossa on parasta se, että voin nähdä oman käteni heiluvan tuolla eturivissä, suunnilleen Mathiaksen kohdalla. :D







Tunnelma keikalla tosiaankin oli kohdillaan, kuten Mathias itsekin totesi. Yleisö lauloi kaikissa tutummissa kappaleissa mukana ja kyllähän sitä liikettä ja nyrkkimerta siellä riitti. :) Itsekin lauloin tuolla keikalla enemmän kuin olen missään muualla laulanut, ja sen huomasikin seuraavana päivänä. :D Jossain vaiheessa yleisö myös villiintyi kovasti, koska tunsin litistyväni kaidetta vasten. Joku vielä tökkäsi sopivasti lapaluuni alle ottaessaan tukea, joten tunne oli aika eksoottinen siellä kuumuuden keskellä.

Todella hyvät konkreettiset muistotkin keikalta jäi. Uudet kaverit toki parhaimpana, mutta oli siitä eturivinkin paikasta jotain hyötyä. :D Joona kastettiin Mathiaksen juomavedellä, ja minä puolestani One More-biisin aikana sain kontaktin Mathiakseen heiluttelemalla mansikkamehutölkkiäni siinä edessä. xD Keikan lopuksi Tude heitti rumpukapulat yleisöön, joista toisen sain minä! Oli se kyllä vaikeaa, koska olin varma, ettei niiden kymmenien käsien välistä voi saada esinettä kiinni. :D Lisäksi Hanu kävi eturivissä meitä kättelemässä. Käsi oli varsin hikinen, eikä mikään ihmekään. Bändiläiset myöskin heittivät yleisön sekaan bändipaitoja, valitettavasti taisivat kaikki olla lady fit-mallia. :D No, minä jokatapauksessa heilutin ja kurkotin niin kovasti kädelläni, että onnistuin sellaisenkin nappaamaan. Kyseiset paidat maksoivat paitakojulla 5 euroa, mutta säästyipähän sekin. Käytännössä pakollinen kiertuepaita siis maksoi minulle vain 15 euroa. xD

Ja ne paidat näyttävät tältä.

Älkää huomioiko ilmettäni tuossa yhdessä kuvassa, se otettiin keikkaa seuraavana aamuna. xD Nuo paidat olivat erittäin hienoja, mutta kyllä tuo piirroshahmopaita on suosikkini. Sen design vaan on jotenkin niin onnistunut, ja kyllähän nuo hahmot ovat aika hulvattomia. :)

Tässä vielä Tuden rumpukapula.

No niin, nyt taitaa aika lailla olla osa 1 tässä. Tahdon vielä kiittää jonottajia hyvästä seurasta! Oli mahtava tutustua uusiin tyyppeihin. :) Nyt taidan jatkaa fiilistelyä noiden videoiden parissa, osa 2 tulee sitten parin päivän sisällä.