Helsinki calling part 1

Vihdoinkin olen saanut viime viikonloppuisen reissun kuvasadon käsiteltyä, joten on aika kirjoittaa matkaraportti.

Matkamme Helsinkiin alkoi kello kuuden aikaan aamulla melko väsyneissä tunnelmissa. Isäni kyyditsi minut ja poikaystäväni Joonan rautatieasemalle jo hyvissä ajoin. Mieleni olisi tehnyt nukkua junassa, mutta valitettavasti ulkoilman valoisuus häiritsi untani pahasti. Onneksi juna oli sentään Intercity, ja kaipa minä jonkun vartin onnistuin siellä torkahtamaan. Matka meni aika nopeaan, vaikka se kestikin lähes 7 tuntia.

Heti Helsinkiin päästyämme jouduimme munkin käännytysyrityksen kohteeksi. Tosin ei sillä mitään munkkikaapua ollut, ihan normivaatteissa. Se puhui meille englantia ja yritti kaupitella jotain kirjoja filosofiasta ja viisaudesta. Taisivat käsitellä jotain Gandhin ajatuksia ja elämänviisauksia. Olin todella yllättynyt siitä, että ymmärsin sen miehen lähemmäs puoli tuntia kestäneestä englanninkielisestä esityksestä lähes kaiken. Kirjatkin vaikuttivat ihan mielenkiintoiselta, olisin melkein jopa voinut ostaa sen. Totesin kuitenkin, että säästän rahat niihin bändipaitoihin, koska 5 euroa oli laatimallani budjetilla liian riskaabelia käyttää moiseen.

Olimme perillä noin 12 aikaan. Varaamaamme Omenahotelliin pääsi sisälle vasta neljältä, joten päivä oli varattu mukavasti kaupoissa kiertelylle. Suuntasimme Forumiin, koska se oli lähempänä kuin Kamppi (no ei se kyllä ollut). Heti ensiksi huomio kiinnittyi pilailukauppaan, joten pitihän sitä käydä vilkaisemassa. Tosin vetolaukun kanssa oli vähän kiusallista mennä siellä hyllyjen välissä, mutta en onneksi pahemmin onnistunut kaatelemaan tavaroita. Joona meinasi jo melken ostaa leikkimiekan Turisaksen keikkaa varten, mutta 10 euroa sellaisesta muovimiekasta oli ehkä turhan paljon. Ei se kovin hienokaan ollut.

Yhtäkkiä eksyimmekin sitten Forumin Restaurant Worldiin ja yhtäkkiä alkoikin nälkä muistuttaa olemassaolollaan. Ei sitten auttanut muu kuin jäädä sinne syömään, tuoksu oli niin vastustamaton. Minun ateriani näytti tältä.

Klassikkovalintani, eli kanaa ja riisiä. Mutta oli pirun hyvää :) Oikein sopivasti tuli kupu täyteen, joten aika piakkoin jatkoimme sitten matkaa. Yritimme löytää Arnoldsin, mutta eksyimmekin Asematunneliin. Ja siellä se oli edessäni, nimittäin Cybershop! Olin aivan haltioissani, koska vaikka kauppa olikin pieni, se oli täynnä ihania vaatteita! Silmäni olivat lähellä lentää päästä ja olisin halunnut heti ostaa sieltä vaikka koko kaupan tyhjäksi, mutta sain onneksi pidäteltyä itseäni. Keikan takiahan sinne Helsinkiin oli tultu.

Lisäksi poikkesimme Karkkitorilla, koska "Meiltä munat halvalla!"-teksti herätti niin paljon hilpeyttä. Päätin sieltä maistiaiseksi ostaa suklaata, jossa oli nallekarkkeja, koska niitä sai 2 kappaletta eurolla.

Kello alkoi lähennellä jo puoli neljää, joten päätimme suunnata kohti Omenahotellia. Valitettavasti onnistuimme lähtemään väärään suuntaan kartasta huolimatta! Tämä johtui siitä, että se kartta ei voi itse kertoa, milloin sitä pitelee oikein päin käsissä.. No, onneksi vaisto sanoi pian, että nyt ollaan menossa väärään suuntaan, niin käännyimme aikaisessa vaiheessa takaisin. Vastaankin tuli pelkkiä turisteja, jotka varsinkana eivät osanneet neuvoa. :D

Hotellissa oli aikaa levähtää hieman. Täytyy sanoa, että huone oli erittäin hyvä ja hintakaan ei tosiaan ollut paha (40 euroa yöltä). Katselimme siinä lauantain perheleffaa tunteroisen, jonka jälkeen aloimme valmistella warpaintteja. Tässä on tulos.

Koko hommaan meni puolisen tuntia, jonka jälkeen olimme valmiit lähtemään kohti Nosturia. Ilmeisesti herätimme joissakin ihmisissä kauhun tunteita, koska eräät henkilöt eivät uskaltaneet tulla kanssamme samaan hissiin. :D Lopulta heidän oli pakko, koska käväisimme hissillä 3. kerroksessa, jonka jälkeen taas 2. kerrokseen, mistä mekin olimme lähteneet.

Matkalla herätimme myös ihan hauskasti huomiota. Eräs känninen pariskuntakin intoutui matkan varrella meitä neuvomaan. Tosin he neuvoivat meidät väärään suuntaan. :D Mies vaan totesi olevansa niin kännissä, ettei itsekään tiedä missä olimme. Nainen neuvoi oikein, mutta koska hän ei kuulostanut yhtään uskottavalta, päätimme varmistaa asian joltain toiselta. Helsingissä oli mukava huomata, että ihmiset olivat ystävällisiä ja kehtasivat auttaa. Nesteellä meitä sanottiin häijyn näköisiksi, kun kävimme hakemassa sieltä paniinit välipalaksi.

Koska olimme aikataulusta hieman myöhässä, niin saavuimme Nosturille vasta seitsemältä. Oli kuitenkin yllätys, että jonottajia ei ollutkaan kovin paljoa. Ehkä kymmenkunta, jos sitäkään. Noh, olihan tämä toki helpotus, koska en halunnut riskeerata eturivin paikkaani. xD Liityimme sitten parin tytön seuraan portaille. Tytöt olivat oikein mukavia. Kaikkein parasta keikoissa onkin se, että tapaa samanhenkistä porukkaa. Juttu luisti aika pian niinkuin oltaisiin tunnettu kauemminkin, tai siltä minusta ainakin tuntui.

Vähän yli yhdeksän ovet sitten aukesivat, ja onnistuin kuin onnistuinkin rynnimään heti ensimmäisenä ovesta sisään. Paitatiskiä olisi haluttanut jäädä katsomaan, mutta koska en edelleenkään halunnut riskeerata eturivin paikkaani, lähdin vain juoksemaan portaita ylös. Ja kuinkas ollakkaan, eturiviin mentiin! Voi perkele (anteeksi kiroiluni) se oli hienoa, koska en ole koskaan ennen ollut keikalla niin hyvällä paikalla!

Lämppärinä oli Crimfall. He soittivat todella hyvin, tosin suurin osa ajasta meni siihen kun katsoin Helenaa haltioituneena. Se ääni, Helena veti niin uskomattoman korkealta että ihan korvia huumasi.



Crimfallin jälkeen esirippu levittäytyi lavan eteen, ja aloimme kuumeisena odottaa Turisasta. Se aika tuntui loputtoman pitkältä, koska jo lämppärin aikana minulle oli ehtinyt tulla hiki pintaan. Mansikkamehutölkistäni ei juuri ollut apua, koska mehun makeus melkein lisäsi janoa enemmän kuin helpotti. Mutta olihan se parempi kun ei mitään.

Valitettavasti kamerani tekniikka ei aivan riittänyt keikkakuvaamiseen, ja suurin osa kuvista on ihan surkeita. Onneksi paikalla oli myös ahkeria videokuvaajia, joten jaankin tässä videoita siltä keikalta. Huh, ihan tulee kylmät väreet kun katson noita. Varsinkin tässä ylhäältä kuvatussa videossa on parasta se, että voin nähdä oman käteni heiluvan tuolla eturivissä, suunnilleen Mathiaksen kohdalla. :D







Tunnelma keikalla tosiaankin oli kohdillaan, kuten Mathias itsekin totesi. Yleisö lauloi kaikissa tutummissa kappaleissa mukana ja kyllähän sitä liikettä ja nyrkkimerta siellä riitti. :) Itsekin lauloin tuolla keikalla enemmän kuin olen missään muualla laulanut, ja sen huomasikin seuraavana päivänä. :D Jossain vaiheessa yleisö myös villiintyi kovasti, koska tunsin litistyväni kaidetta vasten. Joku vielä tökkäsi sopivasti lapaluuni alle ottaessaan tukea, joten tunne oli aika eksoottinen siellä kuumuuden keskellä.

Todella hyvät konkreettiset muistotkin keikalta jäi. Uudet kaverit toki parhaimpana, mutta oli siitä eturivinkin paikasta jotain hyötyä. :D Joona kastettiin Mathiaksen juomavedellä, ja minä puolestani One More-biisin aikana sain kontaktin Mathiakseen heiluttelemalla mansikkamehutölkkiäni siinä edessä. xD Keikan lopuksi Tude heitti rumpukapulat yleisöön, joista toisen sain minä! Oli se kyllä vaikeaa, koska olin varma, ettei niiden kymmenien käsien välistä voi saada esinettä kiinni. :D Lisäksi Hanu kävi eturivissä meitä kättelemässä. Käsi oli varsin hikinen, eikä mikään ihmekään. Bändiläiset myöskin heittivät yleisön sekaan bändipaitoja, valitettavasti taisivat kaikki olla lady fit-mallia. :D No, minä jokatapauksessa heilutin ja kurkotin niin kovasti kädelläni, että onnistuin sellaisenkin nappaamaan. Kyseiset paidat maksoivat paitakojulla 5 euroa, mutta säästyipähän sekin. Käytännössä pakollinen kiertuepaita siis maksoi minulle vain 15 euroa. xD

Ja ne paidat näyttävät tältä.

Älkää huomioiko ilmettäni tuossa yhdessä kuvassa, se otettiin keikkaa seuraavana aamuna. xD Nuo paidat olivat erittäin hienoja, mutta kyllä tuo piirroshahmopaita on suosikkini. Sen design vaan on jotenkin niin onnistunut, ja kyllähän nuo hahmot ovat aika hulvattomia. :)

Tässä vielä Tuden rumpukapula.

No niin, nyt taitaa aika lailla olla osa 1 tässä. Tahdon vielä kiittää jonottajia hyvästä seurasta! Oli mahtava tutustua uusiin tyyppeihin. :) Nyt taidan jatkaa fiilistelyä noiden videoiden parissa, osa 2 tulee sitten parin päivän sisällä.