Täällä taas

Jooh, se parin kuukauven tauko venähtiki nyt vähä sitte. :D Ei vaa oo ollu oikee inspiraatiota kirjottaa, mut muiden blogeja lukiessa tuli sit mielee et ois kai tätäki hyvä jo pikkase alkaa herättelemää eloo.

Tosiaa elossa, yhtenä kappaleena ja melko hyvissä voimissaha tuolta Thaimaasta takas palailin maaliskuun 17. päivä. Tuosta reissusta uskosin että ainaki joku ois kiinnostunu, joten tässä pikku hiljaa alan väsäilemään kertomuksia siitäki. Tota hommaa hidastaa vaa pirusti se, et kuvasaldohan on yli 1000 joten niitä ei iha yhessä yössä käyvä läpi.. Lyhyesti voisin kuitenki tähä sanoo, et olipaha tosiaa miun elämäni matka ja ikävä on kova. Opin nii paljo ihestäni ja sain varmuutta siihe, et mie kyl selviin vaikka maailman äärissä. :) Tapasin hurjasti mukavia ihmisiä ja näin mahtavia paikkoja, joita tuun varmasti esittelemää tääl blogin puolella sitä mukaa ku saan niitä kuvia käytyy läpi.

Kotiinpaluun jälkee on kerenny tapahtuu pari juttuu mistä miun ois pitäny kertoo, mut en saanu aikaseks. Eka viikko oli lähinnä unirytmin kans painimista, ku heräsin viide aikaa aamulla aina pirteenä ku pikkulintu ja sit samaa aikaa iltapäivällä olin jo menossa nukkumaa. :D Thaimaassaha kello oli tosiaa 5 tuntii eellä joten unirytmin muuttamine tähä aikaa ei käyny iha helposti.. Monesti kävi niiki et nukahin illalla päivävaatteet päällä sänkyy ja heräsin puolen yön aikoihi siihe et oli kuuma ja tajusin, et olin nukahtanu. :D Kylhä mie tolle ukolle koitin sannoo et pitäs miut ruodussa, mut joskus olin kuulemma nii sikeesti nukkunu ettei mikkää auttanu.

Kokeilin teippitempun avulla tehä rajauksen silmää ja sehä onnistu nii hyvi et piti oikee kuva ottaa. :D 

Anttilassa oli Maybellinen kynsilakat tarjouksessa kaks yhen hinnalla ni pitihä sitä käyvä haalimassa uusia värejä. :D

Bussissa matkalla Jyväskylästä Ouluu pääsiäisen jälkee.

Aika piakkoin kotiinpaluun jälkee tuli ajankohtaseks se työnhaku, ah nii "ihana" asia.. Kyllähä se alko ihmistä syömää taas ku päivät pitkät piti keksimällä keksii ihellee tekemistä ja alkaa toisenki naama saman katon alla jo ärsyttämää ku täs molemmat on kotona sen 24/7. Siinä ei puheenaiheet aina taho riittää.. Kesätöiden suhtee olin jo suht myöhäsessä, mut hakemuksia lähti kumminki monii paikkoihi. En nyt laskenu montako noita ois ollu. Liityin sitte kans Jobitti-työnhaun verkkoryhmää ku aattelin et aika monessa asiassa tuntuu työnhaussa tökkivän. Tuolta saa tosi hyviä vinkkejä ja siel puhutaa sellasistaki asioista, mitä ainakaa ihe en ollu tullu ees aatelleeks. Jos siis tuntuu, et hakemusten teko ei suju tai muute vaa tuntuu et tarvii apuu työnhaussa, ni suosittelen ehottomasti tota ryhmää.

Sit lopulta kävi seki ihme mitä en ois uskonu, nimittäi sain töitä! En kyl tiiä mitä ihmettä tapahtu, mut oon iha tosi onnelline et kaiken sen tuskanhien vuodatuksen ja lukuisten luovuttamisten jälkee vihdoi onnisti. Tosin pääsin just sellasee paikkaa mihi kaikkei vähite ootin pääseväni. :D Yhtenä iltana menin vaa kahtomaa SOL Palveluiden sivuja ja huomasin et siel ehitää Ouluu kerroshoitajaa/siivoojaa asiakashotellille. Pistin vaa sit iha huviksee hakemuksen ja seuraavana aamuna miut kutsuttii kahen tunnin varotusajalla haastatteluu. Vähä jännät oli housussa siinä ku paniikissa ja kiireessä yritin valmistautuu. Aamuteeki siinä jäi keske mut ku kutsu kävi ni oliha se mentävä. Nauroinki siinä haastattelijalle et täs oli oikee tulikoe heti alkuusa et mite nopeella varotusajalla pääsis töihi. :D Ilmeisesti seki suju tosi hyvi ku paikan sain ja 28.4. ois perehdytys työhö ja toukokuun ekana alkaa sit työt. Hommana ois siis tosiaa hotellia siivota ja ootan iha mielenkiinnolla et millast tulee olemaa. Työsopimuski on jo tehty, jote oon nyt iha virallisesti SOL Palveluilla töissä. On kyl iha mahtava päästä taas rahaa kiinni vaik tuo onki osa-aikatyö, eikä nyt iha nii pahasti oo sellane olo et loisin vaa yhteiskunnan rahoilla. Jännittää kyl iha hirveesti, mut onneks täs on viel aikaa koota ihtesä koitosta varte. :D On vaa tosissaa aikamoine lottovoitto saaha työtä tälläsenä aikana. En tiiä mikä ihmeen Hannu Hanhi-tuuri kerranki kävi ku yleensä oon se Aku Ankka. :D

Kuvituksena sai tosiaa toimii muutama Instagramista pöllitty kuva ku en muuta jaksanu nyt laittaa.

7 Days to Thailand

Jees, niinku nimiki sen sanoo. Tää on nyt ollu se asia mitä oon oikeestaa hautonu jo viime kesästä asti, mut en vaa oo saanu aikaseks puhuu siitä täällä. Tai no sen verra vaa ku mainihin siitä rinkasta mut en sanonu et mitä varte se oikeesti on hommattu. :D Mut syy on siis tää. Tarkotus ois tosiaa lähtee vähä reppureissaamaa Thaimaan suunnille ja lähtöö tasan viikko! Tai oikeestaa tähä aikaa viikon päästä mie istun jo lentokoneessa kuolemassa tylsyytee. Matka sinne tulee olemaa aikamoista tuskaa mut siitä nyt saan syyttää lähinnä ihteeni ku menin sellasen reitin valihtemaa. Tosiaan miun matkahan starttaa Helsingistä aamulla 7:05 (hyvä valinta jo pelkästää tän takia..) ja ensimmäine koneen vaihto on Amsterdamissa. Tuo matka nyt on varmaa suht helppo ku kestää vajaa 3 tuntii, mut se seuraava.. Amsterdamista Kuala Lumpuriin (Malesiaan) kestää ruhtinaalliset 12 tuntii ja oon nii varma et kuolen tylsyyteen.. Ja kyl oon aatellu varautuu tähän lataamalla mp3-soittimen ja kännykkäänki siirtelen vielä hätävaramusiikkia jos akku loppuu soittimesta ja jonku paskan pokkarin aattelin ostaa (paskan siks et jos se menee reissussa pilalle ni ei harmita) mut silti toivon nii kovasti et ees siinä koneessa ois joku viihdejärjestelmä. Eihä tota matkaa muute kestä ku ei koko aikaa jaksa lukee tai nukkumaakaa ei välttämättä pysty. Ja no se musiikin kuuntelu on kans vähä meh. Onneks se sentää selviää lentoyhtiön sivuilta et täytyy niitä varmaa tutkailla. Kuala Lumpurissa on toine vaihto ja sieltä sit vihdoin Bangkokiin. Eihän tossa tosiaa oo ku reilut 27 h matkustamista.. Vähemmälläki ois päässy mut ku halusin säästää muutaman satasen. :D

Nyt tajusin myös et häpeällisesti yks joululahja jäi pari postausta sitte esittelemättä jote se on nyt tässä. Olin lukenu ton kirjan loppuu jo melkee enne Kajaanista tuloo, iha muutama sivu vaa jäi. Jo aattoiltana (yönä) olin ahminu tosta yli sata sivuu. :D On kyllä uskomattoman törkyne kirja paikotelle. Oli pokassa välillä pitelemistä. xD Aiheutti tuo myös välillä aikamoisia vihan tunteita Paul Stanleyta ja varsinki Gene Simmonsia kohtaa. En mie ainakaa ollenkaa ihmettele vaikka KISSin sisällä ois minkälaisia selkäänpuukotuksia välillä ollu. Kyllä nii rahahimon pilaamana tekee aika uskomattomiaki asioita.. Onhan ne asiat osa KISSin historiaa ja kaikki asiaa vähänkää perehtyneet kyl tietää sen. Viime vuonna sain lahjaks Ace Frehleyn elämänkerran ja tässä nyt saiki taas lisää mielenkiintosia näkökulmia asioihi. Vielä pitäs saaha Gene Simmonsin ja Paul Stanleyn opukset käsiin sit ku se on mahollista.

Ja nyt takas päivän varsinaisee aiheesee. :D Tuo reissu tulee kuitenki tarkottamaa sitä, että tää blogi jää sellaselle n. 2 kuukauven tauolle. Mie en nimittäi tätä "kannettavaa" ala rahtaamaa selässä mukana, joten en sit tiiä mite siellä reissun päällä kuulumisia pääsee kirjottelee. Kännykkä taas aiheuttaa harmaita hiuksia jo tekstaria kirjottaessa ni en usko et sillä ainakaa tulee raapustettua. Jos tuleeki ni ne on sellasia 1-2 kuvaa ja yks lause-postauksia. :D Saa nähä, mut ootan innolla et pääsen tutustumaa omiin juuriin ja toivottavasti sen mukana tulee niitä kaivattuja uusia oivalluksia. Voin ainaki jo nyt siis luvata, et tän uuven vuuven alku on jännittävä ja parempi ku viime vuonna. :D

Se on sitte kohta heippa Suomi! Ja miepäs lähen nyt miettimää et mitä sitä ottas reissuu mukaa. :)

Kuka minä olen?

Tätä kysymystä jokainen kysyy varmasti itseltään jossakin vaiheessa elämäänsä. Tavanomaisen itsensä esittelyn sijaan yritän vastata tähän kysymykseen eri tavalla ja aloitan juuristani, syntyperästäni.

Synnyin siis elokuun neljäntenä päivänä vuonna 1993. Synnyinpaikkani ei suomalaiselle ole välttämättä mikään kovin tavallinen. Synnyin nimittäin Thaimaassa, lähellä pääkaupunkia Bangkokia. Elin siellä ensimmäiset 8 kuukautta elämästäni, kunnes muutimme Suomeen. Tavallaan en siis voi vastata täydellisesti kysymykseen siitä, kuka olen. En tiedä vielä kaikkea suvustani äidin puolelta, mutta kiinnostukseni sitä kohtaan on todella kova.

Muistona synnyinmaastani minulla on vain joitakin kuvia (ja äidin kertomuksia), joiden perusteella olen viime vuosina koittanut arvuutella, millaista Thaimaassa on.


Thaimaalaiset ovat kuulemma erittäin puheliasta ja iloista kansaa. En tiedä, olenko itseeni perinyt kumpaakaan näistä ominaisuuksista.. Pitäisi joltain toiselta henkilöltä kysyä, mutta toivon ainakin niin. :)


Kuvien ottopaikasta minulla ei ole minkäänlaista tietoa. Kaiketi nämä kuvat on otettu jostain Bangkokin läheltä tai Pattayalta. Pitäisi varmaan tästäkin asiasta ottaa selvää. Äitihän se nämä paikat tuntee. :)


Tuollaisella rannalla kyllä kelpaiskin makoilla kuumana päivänä palmujen alla.. Thaimaassahan on ainakin näin suomalaisen tavalla ajateltuna lämmintä ympäri vuoden, joten päiviä todella riittäisi.



Haaveeni, ehkä elämäni suurin, olisi päästä muutaman vuoden päästä Thaimaahan katsomaan, millaista siellä nykyään on. Kovasti tuota maata kehutaan, enkä ainakaan kuvien ja kertomusten perusteella ihmettele, miksi. Äitini on puhunut tuosta matkasta niin kauan kuin muistan, enkä malttaisi enää sen toteutumista odottaa. Koulu kuitenkin pitäisi saada käytyä loppuun ja töiden kautta rahaakin hankkia. Onneksi tuohon kaikkeen on vain muutama vuosi aikaa. Sen jälkeen voin lähteä tutustumaan lisää juuriini (ja varmaan itseenikin) ja unelmieni matka voi toteutua. :)