Ensimmäinen vocal cover

Jooh, oon ollu taas kateissa enkä varmaa jatkossakaa kauheesti kirjottele enää sellasta "tällästä tein tänään"-meininkiä. Ei jotenki pysy into sellasessa enää, vaa tuntuu että pitäs olla joku tietty asia mistä kirjottaa jos kirjottaa. Tää blogi siis tulee todennäkösesti päätökseensä, tosin ensin pitäs ehkä rakennella uus blogi. Siirryn varmaa wordpress-käyttäjäks siinä vaiheessa, ku en vaa jotenki tykkää tästä Bloggerista enää. :D

Noh joka tapauksessa oli miulla asiaaki. Tein nimittäin miun ekan vocal coverin! Jännitti iha pirusti ja rec-kammo iski heti vaatehuoneessa (kyllä, tää on äänitetty siellä) ja biisi nyt ei iha täysin passaa miun äänelle. Tai siis miun ääni ei passaa biisille.. No, kuitenki jostai oli alotettava ja ku Nightwishillaki sattu olemaan menossa sellanen cover contest-kilpailu sinkkubiisistä Élan, ni aattelin ettei täs nyt mitää häviä jos huviksee osallistuu.

Tässä on siis lopputulos. Ja jotta sen mahollisimman moni näkis, ni tykätkää, peukuttakaa, kommentoikaa, jakakaa ja tunkekaa linkki kaikkialle. Tykkäisin siitä iha hirveesti. :D

Showtime, Storytime

Vihdoin sain tänki rainan kahottua sillä tavalla läpi, että kehtaa jotai raapustella. Ajan puutteen vuoks kesti jokunen hetki, sillä täähä ilmesty jo 29.11. päivä. Paketti oli kyllä uskollisesti tilattu etukäteen, mut enpä yllättäen ollu ilmestymispäivänä kotona. No, nyt asiaan.

Heti aluks täytyy todeta, että dvd aiheuttaa miussa aika ristiriitasia tunteita. Sitä oikeestaa osasin oottaakki, mut tuntuhan se oudolta kahtoo dvd:tä sillä mielellä et välillä tekis mieli itkee onnesta ja välillä taas surusta vai sanoisko enemmänki katkeruudesta. Koko hommahan kirpasee minnuu aika lailla sen takia, että Anetesta ei koskaan saatu tällästä massiivista live-dvd:tä, minkä nainen ois miun mielestä ehottomasti ansainnu. Made in Hong Kongki on aika raakile eikä ne biisitkää liian hyviä oo ku sitä levyä kuuntelee. Dark Passion Play on aina ollu miulle sellane väliinputoajalevy jota ei kovin usein jaksa ees kuunnella. Ja sillonki ku jaksaa ni lähinnä muutaman biisin takia. Surullista, mutta totta. Eikä siinäkään mukana mitää tän kaltasta tallennetta miltää keikalta tullu, joten varsinkin Imaginaerumin aikaset biisit teki vähän kipeetä. Vaikka kuinka ajatukseen on tottunu, ni tuntu että vähän vanhoja haavoja aukes.

CD:tä tosta keikasta luukuttelin joutessani aina mp3:lla ennen ku koko keikkaa kerkesin kahtoo, joten Floorin versioihin olin ihteni jo siedättäny. Pikku hiljaa sille on alkanu lämmetä. Tosin jonkun mielestä tää miun lämpenemine on varmaan tapahtunu iha tuskallisen hitaasti, ohan tosta muutoksesta jo yli vuosi. Mut kuki tyylillään ja sillee eiks ni.

Tässä kaheltuani ja kuunneltuani alan ehkä tajuumaan sen, että Floorin ääntä on jotenki paljo helpompi lähestyy sellasenki ihmisen, joka ei liian klassisesta tyylistä tykkää niinku Tarja veti. Silti ihe tykkäsin eniten niistä kohista, millon Floorkin otti sen ns. klassisen vaihteen päälle. Tosin jos koko keikka ois ollu sitä, ni ois se varmaan aika väsyttävää kuunneltavaa ollu sellaselle, joka ei siitä tyylistä tykkää. On se tavallaan iha mukava, et joku pystyy noita biisejä vetämään eri tavalla. Välillä minnuu jotenki ärsytti se "hevimpi" vaihe (en nyt keksi miksikä sitä sanos ku ei se oo karjumistakaa mut plääh tiiätte varmaa mitä meinaan) varsinki Ghost Riverissä. Toisaalta tossa on taas se ongelma ku se oli nii Aneten biisi, et kaikki kunnia sille naiselle siitä. Lisäks sen "vaihteen" änkeeminen joihinki välispiikkeihi tuntu jotenki miusta raivostuttavalta, vaik valtaosan ihmisistä se tuntuu saavan eri tavalla mukaan. No, nääki on makuasioita eikä niistä kiistellä auta.



Tää live-dvd päätettiin tehä aika nopeella aikataululla ja ainaki muistan lukeneeni (vai mainittiinko se jossai videolla) että Floorilla ois jonku verra ollu paineita ja sellasia ajatuksia, et nyt on se viimenen näytön paikka. Miulle tuli välillä sellane tunne, et se jollai tavalla näkyy tossa. Toki Floor tekee biiseistä oman näkösiään vetelemällä jossai biisien väliosissa tai jossai näitä hoilauksiaan (sori taas iha tyhmä termi mut ku en löyvä sanoja) mut välillä en oo oikee varma siitä, et onks se sitä oman näköseks tekemistä vai yliyrittämistä tai sellasta vakuuttelua omasta erinomaisuudesta. Hienoiltahan ne kuulostaa toki, mut en oikee aina oo varma et onko niillä joku syvällisempi tarkotus vai ei.

Huippuhetki miulle oli ehottomasti Bless the Child, joka sattuu olemaan miulle vaa ehkä tärkein ja paras biisi Nightwishilta ja siitä täytyy kyllä olla kiitollinen, että varmaa osittain Floorinki ansiosta tää pystyttiin ottamaan taas settilistalle. Tosin ei se settilista nii hyvä ollu, ettei jotai märisemisenki aihetta ois. Oikeesti sen iänikuisen Amaranthin vois ottaa sieltä listalta jo pois, kyllä niitä yleisönhuudatuskohtia muissaki biiseissä ois. Last of the Wilds on kanssa vähä semmone et se tuntuu ajan tuhlaamiselta, vaik on siihe varmasti syynsä miks se siellä listalla on. Troy ainaki pääsee loistamaa soitollaan tässä, mut toisaalta tuntuu et eikö sille vois tehä jotain osuuksia muihi biiseihi (niinku Nemoon) ja sit ei tarttis tälläsiä erityisiä instrumentaaleja sen takia, et pillit sais kuulua. Toisaalta se tarjoo laulajalle hengähys- ja vaatteidenvaihtotauon. Tais se tauko tosi venähtää tällä keikalla liia pitkäks. Täs vaihees täytyy tunnustaa, et mie en ymmärrä tota vaatehifistelyä et täytyy parit eri ryysyt vetää keikan aikana päälle. Saaha siinä toki tuplasti enemmä esiteltyy vaatekaapin sisältöö, mut miusta ainaki menis liia vaikeeks semmone. Mut kuki tyylillää taas kerra. Lisäks settilistassa ainaki minnuu vaivas se, et kaks tämmöstä massiivista eeposta ku Ghost Love Score ja Song of Myself oli peräkkäin. Ensimmäistä biisiä en ymmärrä muutenkaa ku tuntuu et oon ainoo joka ei kyseisestä biisistä kauheesti välitä. Mut tosiaa näiden biisien peräkkäisyys aiheuttaa miussa jonkunlaista tuskastumista, ku siinä on kaks yli 10-minuuttista biisiä ja jälkimmäine noista on vielä suht raskas. Tuntu et aika jotenki hidastuu liikaa ja miulle meinas tulla jo levoton olo.

Lisäks kuvaamisessa ärsytti se, et Troy ei miusta saanu tarpeeks ruutuaikaa. Varsinki ku se nyt on nykyään iha vakituine jäsen (JEE) ja se oli tiedossa Wackenin aikaa, ni oisin mie ainaki miehelle enemmä näkyvyyttä suonu. Ja varsinki sen, ettei nyt jumalauta ois kuvattu niitä sormia niinä kertoina ku sitä ruutuaikaa oli.

Bonukset oli kans dvd:llä aika smeeh enkä jaksanu ees kahtoo niitä. I Want My Tears Back Hartwall Areenalta oli Nuclear Blastin kautta julkastu Youtubessa ajat sitte joten se ei tarjonnu mitää uutta. Ja toisena taas se pirun Ghost Love Score josta ei pääse näköjään eroon millää. Ja kyllä, mie toivosin ettei sitä oltas bonuksiinki vielä ängetty.



DVD:stä ei muuta sanottavaa tuukkaan mieleen, iha perussettiähä se muuten oli mitä muutki livet. Tosiaan pieni katkeruus aina välillä tuli siitä ettei Aneten ajasta oo olemassa tällästä pätkää, mut se ei auta ku hyväksyä. Muutenki tää on asia joka ei märisemällä muutu, joten pakko sopeutua. Kyllä se tästä pikku hiljaa, pikku hiljaa..

No sitte oli se dokumenttipuoli, jota kaheltiin E:n (eli siis savonlinnalaiskaverin) kanssa sen viime vierailulla. Kumpikaa meistä ei ollu nähny sitä, ja molemmat hajottiin alulle aika pahasti. Siis mikä hitto se kertojan ääni oikee on?! Ja kaikki alkuräjähysten selitykset yms.? Okei, iha kieltämättä jännä ratkasu alottaa kerronta, mut mie en siitä kertojan äänestä aina tykänny. Ne kaikki ihmiskuntajutut oli tosiaa vähä hassuja, mut iha mielenkiintone idea. Lisäks alussa kerrottiin tästä kuuluisasta Kamelot sings Nightwish-keikasta, ja sitte hypättiin monta kuukautta taaksepäin. No, se hyppäys oli tehty sillee et sen tajus, joten ei se haitannu.

Liikkeelle lähettii mukavasti silleen, et aika joutusasti päästiin vuoden 2012 alkuun. Täytyy kyllä ihmetellä miten hitossa nuo keikkakohat on saatu leikattuu nii, et Anettea ei näy tai kuulu. Aika velho täytyy olla.. Mut kuitenki, tässä vaiheessa lähestyttiin järkytystä, josta en tienny mitää. Siinä dokumentillahan näytetää kuvaa Joensuun keikalta (josta tarinoin täällä) ja aattelin vaa et oi voi, mie olin tuolla. Sit E sano et eihä sitä tiiä vaikka mie näkysin ja olin sillee höpö höpö, ei sillee voi sattuu. No sit suunnillee 35 minuutin kohalla allekirjottaneelta meinas purskahtaa juomat ulos suusta ku huomasin ihteni vilahtavan ruudulla. Siihe aikaa ku myö tota kahottii ni Joni oli jo menny nukkumaa, joten kiljumisen pidättelyssä oli aikamoine työ. Seuras välitön taaksepäin kelaus ja ei ku sama kohta varmaa kymmene kertaa uuvestaa. Oli nii huippu ku E vaa huutaa et "SUSSU SIE NÄYT TOSSA" ja mie oikeesti viel aattelin et ei voi olla, nyt nähtii vääri. xD Pitiki mennä heiluttelemaa sille kameralle mikä ton kuvas. Muistan sen hetken iha selvästi vielä. Järkytyksen jälkee tuli hirvee häpeä et jumalauta tossa näkyy ku mie irvistelen. En varmaa ikinä voi enää kahtoo pokkana tota dokumenttia ku tuo kohta lähestyy oikeesti. Hauskinta täs on se et tota materiaalia on ollu varsi satojen tuntien eestä ja pitää aika vitunmoine tuuri olla et siihe sattuu pääsemää lopullisee tuotoksee. Et joo, nyt on tääki sit saavutettu. :D

Häpeä häpeä häpeä.. :D Ja en sit muute tunne tota naista joka miut siihe kaappas sillo.

Muuta en viiti siitä dokkarista mainitakkaa, jos joku sellane eksyy viel tänne joka ei oo filmiä nähny ja ei haluu joutuu spoilatuks. Miusta tosin ois vähä perusteellisemmi voinu kertoo, miten Floor oikein löyty. Kyllähä siinä Tuomas muistaakseni sanoo et vanha tuttu, mut ihe oon ainaki nii utelias et ois ollu kiva tietää mistä ne tuntee. Liekkö mahollista et se on tapahtunu joskus Tarjan aikoihi, ku seki on Floorin kans vasta vetäny dueton ja vanhoja tuttuja nekin.

Jäkisturnaus oli iha hauska ja erilaine ekstra ja oli se biisiki yksinäiselle ohjaajalle vai leikkaajalle (en jaksa tarkistaa) tosi hyvä. Varsinki Empun pelejä oli hauska kahtoo, vaik aika sääli et se hävis ne kaikki. :D

Semmostapa juttua tällä kertaa.

Sotkamon Syke 19.-20.7.

Joo, ei vieläkään Sweden Rockia, vaan vähän pienimuotosempaa festaria. :D Viime viikonloppuna oli siis Sotkamossa surkeista säistä tunnettu Sotkamon Syke. Jotkuthan oli jo vitsillä nimenny festarin Sotkamon Sateeks, koska siellä on iha valehtelematta satanu joka ikinen vuosi. Ihe oon ollu siel toissavuonna ja sillon ihana kaatosade ilostutti kävijöitä. Sama oli kuulemma viime vuonna, eikä tää vuosi tehny poikkeusta. Tai no, ihme kyllä perjantai-illaks sade hälveni ja lauantaina paisto jopa aurinko. Jospa se takkunen alku ois vihdoin Sykkeelläkin ohi. :D

Parasta tässä oli, että pääsin sisälle ihan ilmaseks. En tiiä kuka fiksu ihmine oli sen keksiny, mut tänä keväänä Kainuun lukioista ja Kainuun ammattiopistosta valmistuneet pääs todistuksen kopiota vastaan ilmaseks tonne. Mie ja eräs luokkakaveri toki käytettiin tilaisuus hyväksemme. Joni osti sinne lipun miulta, koska olin saanu sen lipun jo aikoja sitte isiltä aikaisena joululahjana. :D

Syke on mukavan kompakti tapahtuma siinä mielessä, et alueella on vaan yks lava. Myö pesittiin kumpanakin päivänä lähes koko aika kaiteen eessä etummaisessa rivissä. Ei yhtään hassumpi strategia, olihan siitä hyvät näkymät. :D

Perjantai 

Ekana todistettiin livenä Klamydia, josta ei ikävä kyllä oo kuvia, koska kukaan meistä ei erityisemmin kuuntele kyseistä orkesteria. Tosin en mie voinu olla tykkäämättä joistaki niiden biisien sanoista. :D Tuskin tulee vapaa-ajalla siis muuten kuunneltuu, mut kyl sen helposti kesti.                                                            

Todellinen hauskuus alko ku Turmion Kätilöt asteli lavalle. Tää oli eka bändi mitä myö kaikki tosissaan ootettiin. Ja Kätilöt jo useemman kerran nähneenä voin vaa todeta, et ei niihi vaa kyllästy! En ees osaa laskee monesko kerta tää jo oli, mut silti noita jaksaa katella ja kuunnella. Sitä mie en tosin pysty ymmärtämää, et mistä ne oikee repii kaikki oudot välispiikit.. Aina yhtä hämmentävää. :D Nyt siellä tosin tuli semmostaki juttuu mistä oisin voinu jopa suuttuu normaalisti, mut eipä sitä siinä yhteydes ollu oikee järkee mieltään pahottaa ja ei ne onneks ollu tosissaankaa.

Tällä kertaa välispiikkien lisäks hämmentävää oli Spekkelin asu.. siis JÄRKYTTÄVÄ!! Ja siltä oli hävinny lettiki mitä yhessä kauhisteltii. Ja tuo kaljamaha.. :'D

Kätilöiden jälkeen oli aikaa istahtaa alas (tosin toiset ei istunu koska märkä maa). Sitkeesti sinniteltiin vaa siinä kaiteen eessä. Seuraavaks oli vuorossa Kotiteollisuus. Oon tässä nyt tuon keikan jälkeen luukuttanu niiden uutta levyä iha hirveesti. Oon jääny iha koukkuun ja Maailmanloppu soi koko ajan päässä. :D Livenä Kotiteollisuus oli tällä kertaa vähän erikoinen, mistä lisää myöhemmin.

Pyroja! Siis Kotiteollisuudella oli PYROJA! Saa nähä oliko tää joku ainutlaatunen tilaisuus vai mitä, mut miusta nuo kyl passas aika hyvin. Syy noille tais olla se, että Maailmanloppu oli ainaki tuolla hetkellä vissii jonku albumilistan kärjessä eikä ukot keksiny muuta tapaa juhlistaa sitä. :D

Perjantai-illan päätti Amorphis. Tätä jäätiin kahtomaan syystä jota en ihekkään oikeen tiiä. Kai se oli se, että kahotaan nyt koko "rahan" eestä ku kerta ollaan tultu. :D Muistan ku Amorphis oli tuolla Sykkeen ekanaki vuotena ja sillo kahoin aika kaukaa, ku en kestä ton Tomi Joutsenen hiuksia. xD No nyt sitte koko komeutta todistettiin melkeen eturivissä (ihe jäin ehkä toiseen tai kolmanteen riviin). Tuossa vaiheessa jalat oli jo niin tuskasen puutuneet, et seisominen teki todella tiukkaa. Muutenkin olo oli aika väsyny, ja tuo keikka meniki lähinnä jossain ihmeellisessä hypnoosissa. Ei paljon mittää muista, pari biisiä vaan ja sit jonku fanaatikon, joka piiritti miun kaverin Brasilian lipulla. xD

Amorphiksen jälkeen lähettiin talsimaan kohti bussipysäkkiä, mistä isi tuli meijät hakemaan. Sitten kerettiin ottaa lepoa ehkä 11 tuntia, ja ei ku takas Vuokattiin.

Lauantai

Lauantain ohjelma oli kokenu muutoksia. Alunperin siellä ois pitäny olla yhtenä esiintyjänä Elokuu, mut ne oli joutunu perumaan sen keikan. No, ku kuultiin että tilalle tulee Battle Beast, ni ei meijän kolmikosta ainakaan ketää haitannu. :D Päinvastoin kukaa ei Elokuusta perusta yhtään tippaa. Ihe en ollu kauheesti tätä Battle Beastia kuullu, mut tuon keikan myötä iski kyllä satasella. En vaan voi käsittää tuon laulajan ääntä.. Siis miten voi naisesta lähtee sellanen? En kertakaikkiaan käsitä, ja tajuhan miulta meinas lähtee useeseen otteeseen.

Battle Beastin kovan mätön jälkeen oliki sitte eessä pitempi huilitauko, koska mitään minnuu kiinnostavaa esiintyjää ei seuraavaks ollu. Johanna Kurkelan aikaan poistuin ihan suosiolla lopulta kauemmas, koska (en haluis myöntää) itkin, ja koska ärsytti se et aloin itkee ni lähin pois. En vaa kestä sitä siirappisuutta ja niiden biisien imelyyttä, hyi olkoon.. Karkasin sitte anniskelualueen puolelle ostamaan juomaa. Siis ihan vaan energiajuomaa, koska olin kuskina. Tiesin et väsymys iskis kuitenki yöllä eikä ajatus väsyneenä ajamisesta todellakaan houkutellu. Maksoin sitten yhestä Teho-pullosta naurettavan törkeen hinnan 6 €. 

Seuraavaks oli vuorossa Eläkeläiset. Ihehhän en oikeestaan ymmärrä niiden saamaa suosiota. Jotenki ensinnäkin tuntu että tuo on kyllä esiintyjälistassa musta lammas. :D Kaveri kuitenki kovasti suositteli kahtomaan, joten pitihän sitä sitte kokeilla. Ja myönnetään että ehkä se suosion syy nyt vähän aukes miulle. Olihan noi livenä aika hauskoja kyllä. Humppamatojakin siellä tais mennä useempiki kappale. Ihellä ois haluttanu mennä mukaan, mut koska eturivin paikka Nightwishin keikalla piti varmistaa, ei siitä oikeen minnekkään voinu lähtee.

Jollain oli aika mielenkiintosia tapoja soittaa koskettimia. Tuo mies oikeesti kieri ja hyppi noiden koskettimien päällä. :D Oon kuullu myös sellasta juttuu, et se ois joskus hakannu noita vasaralla. xD Pahinta oli kuitenki se, et keikan lopussa se pisti nuo koskettimet ihan palasiks. Iha mukavaa vaihteluu toki siihen iänikuiseen kitaran paskaks pistämiseen, mut kyl minnuu vähä sydämeen sattu kahtoo sitä. xD Yks niistä koskettimen palasista vielä lenti melkeen meitä päin.

Jo Eläkeläisten aikaan yleisöö oli ruvennu pakkautumaan lavan eteen, eikä kyl tarvinnu ihmetellä minkä takia. Seuraavana oli siis vuorossa Nightwishin viimenen keikka Suomessa ainakin 1,5 vuoteen. Omat odotukset ei ollu kovin korkeella Floorin takia, mut ehkä Imaginaerum-biisien vähyys settilistassa pelasti tällä kertaa. Ei Floor miusta edelleenkään niin kertakaikkisen yybermahtava oo ku mitä muut tuntuu hehkuttavan. Oli se sentään ymmärtäny jättää ihmeelliset karjumiset biiseissä ja niiden välillä pois. Ihan symppis se oli kyllä ku oli opetellu suomeekin yllättävän paljon. Oli se ihan hauskaa kuultavaa ku se sano et "hutakaa, hutakaa" ja myöhä huuvettii. :D 

Emppu oli kyllä ihana hulivili taas. :D Tällä kertaa miulla oli sen kans hauskaa. Olin suunnilleen sen kohalla eturivissä, ja sehän näytti miulle kieltä, iski silmää (KAHESTI) ja se tais huomata ku mie osottelin sitä sormella. :D Plekujaki se heitteli yleisöön vaikka miten, mut miun hanskaan ei tarttunu yhtään. Joko ne ei lentäny yleisöön astikkaan tai sitte ne lenti vähä liian pitkälle, mut ei se minnuu haitannu ku miulla yks sen pleku jo on. Mut joo ei voi ku tykätä, Emppu on nii hauska sellane valopilkku. :D

Settilistassa oli tosiaan aika paljon noita vanhempia biisejä. Sinänsä aika hassua ku kyseessä oli Imaginaerum-kiertue, mut koska kyseisen lätyn biisit on vaan niin Aneten että oli suuri helpotus ku niitä oli pudotettu pois. Ja tilallahan oli ihan mahtavia yllätyksiä. Ihellä melkeen kirpos kyyneleet silmiin Bless the Childin aikana. Se on ihan ehottomasti yks miun suosikeista, enkä uskonu kuulevani sitä enää livenä. Tästä olisin halunnu kiittää Tuomasta ihan henkilökohtasesti. Tilaisuudenki sain, mut totta kai unohin sanoo sen sillon. x)

Keikka oli kyllä hieno lopetus tälle viikonlopulle ja koko tapahtumalle. Pakkohan se on myöntää, että bändiä tulee ikävä seuraavan puolentoista vuoden aikana. Noh, onneks levyt ei häviä mihinkään ja niillä voi pahinta ikävää sitte helpottaa. Se vielä täytyy mainita, että vaikka noita NW:n pommeja on tullu todistettua ni pahimmat paskahalvaukset meinas tulla tällä kertaa. Pelkät ilotulitukset ei riittäny, vaa sen lisäks siinä ihan meijän eessä pamahti jotain ja kyllä sydäri meinas tulla. Että kiitoksia tästä vaan. :'D Pysyin ainaki hereillä.

Sunnuntai

Sykkiminen jatku sunnuntainakin vielä siltä osin, että suunnaks otettiin jatkobileet Naapurinvaarassa. Se paikka oli kyl iha korvessa ja onnistuin sen paikan ohikin ajamaan. Paikka kuitenki löyty, mut sit seuras pettymys. Oltiin siis lähetty sinne Battle Beastin perässä, mutta nehän lopetteli just sillä hetkellä ku myö mentii sisään. Kaks biisiä kerettiin kuulla. Tässä ihmetytti se, että aikataulujen mukaan niiden ois pitäny alottaa klo 22, mut ilmeisesti ne oli alottanu ainaki tuntia aikasemmin. Kyllähän tuo vähän närää herätti, koska oltas haluttu nähä se viel uuvestaan eikä muutoksista oltu infottu mitää missää. Onneks tuo ei maksanu  mitää, ois vituttanu vähä enemmän.

Toisaalta saatiin myö tollekki reissulle onneks joku tarkotus, eiköhän Tuomaksen kans muutaman sanan vaihtaminen kompensoi menetystä. :D Kyllä se Floor kans asteli hienosti meijän ohi, mut pituudestaan huolimatta se hävis mieltä ennen ku oltii Tuomaksesta selvitty. Kerkesin mie sentään sen nähä et sil oli hienot saappaat. Mut joo, Tuomas vaikutti ihan siltä niinku se ois viiniä nautiskellu tai jotain. xD Ohan se väsy kyl ihan ymmärrettävää, mut silti se tuntu jotenki vähä juopuneen oloselta. :D No jaa, oli kuitenki mukava päästä pari sanaa vaihtamaan. Tässähän olis tosiaan ollu se miun tilaisuus kiitellä Bless the Childista, mut unohin sit. 

Tämmönen oli siis viime viikonloppu. Tuleva viikonloppu meneekin sitte ihan täällä Oulussa Qstockin merkeissä. Tuostakaan huvista en maksanu senttiäkään. :D Joo kuulostan varmaan iha pummilta nytte ku menee vaa ilmaseks kaikkialle. xD Ei vaa, mie siis hain tonne talkoohommiin ja pääsin sitte siihe ykköstoiveeseen eli markkinointimateriaaleja levittelemään. Juhannuksen jälkeen mie niitä julisteita ja flaijereita yms. levittelin pitkin Oulun keskustaa ja miun homma oli siinä. Siitä hyvä homma, et ihe festareilla ei tosiaankaan tartte tehä mitään ja voin vaa nautiskella musiikista siellä. :) 

Last.fm

Tekasin eilen profiilin Last.fm-sivustolle ku olin jo kauan miettiny että pitäskö tehä. Sain sen vihdoin tehtyä ja jos jotakuta sattuu kiinnostamaa mitä biisejä tykkään veivata ni sieltä löytyy helpoimmin se tieto. :D

Yesterday I made a profile to Last.fm because I had thought it quite a long time. So finally I did it and if somebody wants to know what I listen to it's the easiest way to find it out. :D

Last.fm-profiiliin

Nightwish @ Hartwall Areena 10.11.2012

Okei, viikko on melkeen jo reissusta kulunu joten eiköhän oo aika jonkunlainen raapustus tehä tästä reissusta.

Matkaan lähettiin siis lauantaiaamuna noin 9:45 ja perillä oltiin siinä neljän maissa Helsingissä. Alussa oli vaikeuksia löytää muu seurue, koska tunnetusti Helsinkin rautatieasema on yks kaaos sen ihmismassansa kanssa. Onneks sit lopulta löydettiin toisemme ja lähettiin kohti hotellia, minne oli suht helppo loppujen lopuks löytää siihe nähe et ei meil ollu karttaakaa. Olin vaa kirjottanu katujen nimet ylös ja et millo pitää kääntyy mut seki riitti hyvin. :) Käytiin sit tosiaan siin hotellilla vetämäs vähä henkee. Matka Hartwall Areenalle oli aikamoine seikkailu, ku meijän piti ottaa lähijuna Pasilaan mut kukaa ei tienny mite siihe ostetaa lippu! xD Sit myö vaa päätettii mennä istumaa sinne ja ei kukaa ees tullu kahtoo mitää lippui ni oltiin sit menty pummilla Pasilaan ja takas. :D Ei tulomatkalla kyl ois mahtunukkaa kukaa liikkuu siel ku oli nii paljo ihmisii, mut en vaa pääse yli siitä et myö todella mentii pummilla sinne. xD

Oltiin sit Areenalla lopulta ehkä varttia ennen ku koko keikkakaa alko, joten kiirettä piti. Eihän tuo keikka paljoo eronnu niistä neljästä mitä oon nähny, mut settilistassa oli pari mukavaa yllätystä. Dark Chest of Wonders ja Ghost Love Score oli sellasia mitä en uskonu kuulevani livenä. Floor tosin ei edelleenkään miellytä, ei voi mitään. Ja en enää tässä vaiheessa viiti paasata että miks, se lukee jo tuolla aiemmin. Nyt vaan viel livetilanteessa tuntu et se on kauheen luotaantyöntävä ja kylmän olonen. Anette oli yleisöä kohtaan nöyrempi ja lämmin, maanläheinen. Ai nii, ja saatiin nähä myös aika hieno Arabesque-tulishow!



Keikan jälkeen oli järkyttävä jano, ja koska käsittääkseni Hartwallille ei saa viiä omia juomia ni piti sit sinne ihmismassan keskelle lähtee ehtimään paikkaa mistä ostaa juomista. Oli aika hermoja raastavaa ku oltiin siellä niinku sillit purkissa. Vessajono oli myös kilometrin mittanen, ja ihan muutamaa minuuttia ennen leffan alkua yritin sit sinne pyrkiä. Luojan kiitos kerkesin ajoissa.

Leffasta en kovin paljoo uskalla puhuu iha vaa etten paljasta juonta tai mitään. Mut sen verran voin sanoo, et ihe oli iha tosi yllättyny! Trailerin perusteella ei tosiaankaan saanu mitään käsitystä koko leffasta, enkä tienny mitä oottaa. Mut herranjumala sentään, se täytyy nähä nii pian ku mahollista (eli viikon päästä perjantaina) uudestaan! Paljon asiaa, ja vaik juoni ihessään on aika simppeli ni siinä oli paljon sellasii pikkujuttui, mitkä pistää miettiin ja jättää aika paljon varaa tulkinnallekin. :) Ja pakko sanoo myös, et oli se leffa aika JÄRKYTTÄVÄ jossain kohissa. Sellasii en ois osannu kuvitellakaan. Mut niitä en sit paljasta enempää, käykää kahtomassa. ;)

// Almost a week has gone and now it's time to tell you about Nightwish's gig at Hartwall Arena. We left at 9:45 am from Kajaani and arrived in Helsinki about 4 pm. In the beginning we had troubles to find my friends because the railway station in Helsinki is so big and a lot of people going around.. Luckily we found each other and went to our hotel. We didn't have a map. I just had written the names of the streets down but I must say that the route was quite easy. At the hotel we just took a little breath and then left to Hartwall Arena. It was a bit difficult because we had to take a commuter train to Pasila and none of us knew how to buy a ticket. Eventually we decided not to buy tickets and just sat there like hobos. xD

The gig itself wasn't much different than those four I've seen this year, but there were a few nice suprises in the setlist. Dark Chest of Wonders and Ghost Love Score were songs that I thought I won't hear in their gig so yeah it was nice. Unfortunately Floor Jansen just doesn't please me, but I don't dare to tell again why. And we got to see very cool Arabesque fireshow!



I won't talk much about the movie because I'd accidentally reveal the whole plot. :D But I must say that I was astonished after it. I didn't really know what to expect but this must be seen more than once. Although the plot is simple there were many little things that make you think and give chances to interpret. I must also say that the movie was SHOCKING in some parts. I mean really... You wouldn't expect anything like that.. :D

Dare to Enter

Jee jee, huomenna se Helsinki sit kutsuis. Tänään tuli ennakkotilattu The Score postiluukusta, ja koko levy on nyt kuunneltu kertaalleen läpi. Huomenna sitä varmaan tulee junassa sit kuunneltuu enemmänkin. Mitään arvostelua en tosin ainakaa ihan nyt jaksa alkaa vääntämään, enkä kyl varmaan koskaan saiskaan aikaseks. :D Mutta hienoja sovituksia oli, kyllä sai hyvän mielikuvitusmatkan aikaan ku pimensi huoneen ja makas vaan sängyllä kuuntelemassa.

// Yay, tomorrow Helsinki calls! Today I got my CD (The Score) and I've listened to it once now. I'm sure that tomorrow I'll listen to it more because we have long trip to Helsinki and in train I have much time. I won't write a review of this album because I'm too lazy. :D But it was great, I can recommend it. :) 

Aneten lähdöstä...

Nyt on tostakin uutisesta kulunu viikko, ja ehkä nyt uskallan jo aiheesta kirjottaa. Voi tulla ees ihan vähän järkevämpää tekstiä ku pahimmasta tunnekuohusta on selvitty. Tosin nyt vasta uskalsin kuunnella ylipäätään Nightwishia ja pakko se nyt on yrittää joku mielipide tuosta Floor Jansenista muodostaa.

Alotan nyt kuitenkin siitä, että ihelle Aneten lähtö on edelleen tosi kova paikka, enkä mie vieläkään sitä oo sisäistäny. Anetestakin opin verrattain myöhään tykkäämään, koska Tarjan jälkeen tuo muutos oli aika radikaali. Aluks tuntu että nyt Nightwish menetti sen persoonallisuutensta, mutta siihenkin ajatukseen kuitenkin tottu. Ja tähän mielipiteeseen nyt vaikuttaa sekin, etten yleisestikkään tykkää Dark Passion Playsta paljoo. Siinä on muutama hyvä biisi, mutta aika suurin osa niistä tulee silti skipattua. Ku ei ylipäätään koko levyä jaksanu paria viikkoa kauemmin kuunnella, ni ei siihen Aneten lauluunkaan niin äkkiä tullu totuttua.

Imaginaerumilla Anette jo sit pääsikin iha täyteen loistoonsa, mikä nyt tietysti johtuu siitäkin että isompi osa biisejä oli tehty just sille äänelle sopivaks. Ja oikeestaan tässä nyt tuleekin se ongelma, minkä takia Floor ei hirveesti sytyttäny. Jos ihan täysin rehellisen mielipiteen sanoisin esim. Nightwishin foorumilla, ni saisin todennäkösesti aikamoisen paskamyrskyn niskaan, joten pakko yrittää purkaa näitä kuuntelun jälkeisiä tuntoja tänne.

Pätkiä kuunneltuani mie en oikein ymmärrä tota hirveen suurta hehkutusta, mitä enimmäkseen oon lueskellu foorumilta ja vaikka sun mistä. Alkuun se tuntu vaan epäoikeudenmukaselta Anettea kohtaan, koska ihe tosiaan olin vaan nii vihane ja pettyny koko asiaan, etten suostunu ees kuuntelemaan noita livevetoja Floorin kanssa. No, nyt ku tässä viikko on kulunu ni uskaltaa ehkä jo jotain kommentoida.

Minnuu tää Floor ei vaan yksinkertasesti sytytä. Vähän toivoa ehkä jo tuli ku luin, että Floor klaaraa Tarjan aikaset biisit jopa paremmin ku Tarja ihe. No, en voi olla tosta asiasta täysin samaa mieltä. Vaikka selkeesti korkeemmat äänet tuntuukin olevan se Floorin juttu, ni silti tuntuu ettei se riitä. Voi kai se vika olla videoiden laadussakin, mut tuntuu et se jää jotenkin puolitiehen. Ihan ok sanoisinko, mut en mie nyt silti menis sanomaan et nyt kuulostaa paremmalta ku Tarjan aikoihin.

Samoin sitten alempaa menevät biisit tuntuu jäävän puolitiehen. Scaretalen kuunteleminen varsinkin särki sydämen lähes täysin, niin köyhäks se veto jäi.. Tosin nämä "kirkasut" (vai miksi niitä nyt sanotaan) taiskin olla niin Aneten oma juttu, ettei sitä voi kukaan muu tehä. Silti jätti nuo muutkin biisit aika kylmiksi, kun nuo alemmat äänet vaan ei tunnu toimivan.

Floor kuulostaa joltain Tarjan ja Aneten välimuodolta, eikä se sytytä. Ihellä ainakin tulee vaa sellanen olo, ettei tiiä yhtään mitä miltäkin biisiltä pitäs oottaa. Jotenkin tuntuu että jouvun jännittämään siltä miltä joku biisi nyt tulee kuulostamaan, eikä noin erilaiselta kuulostavaa laulua oo kovin helppo sisäistää näin lyhyessä ajassa. Ja tähän asiaan ku vielä lisää sen, ettei Floor oo mikään vakiojäsen Nightwishissa, ni en myöskään sitä sellasena rupee pitämään. Enkä rupee sen enempää siihen kiintymäänkään, muuten tulee vaan taas uutta jännitystä seuraavaa laulajaa ootellessa.

Tavallaan on tosi huono omatunto ku aattelen näin, koska tiiän että pojat tekeevät ratkasunsa niinkun parhaaks näkevät, ja onhan se hyvä et kiertue voi kuitenkin jatkua. Silti harmittaa ihan mielettömästi, sillä todella tykkäsin Anetesta ja sitä naista on ihan helvetinmoinen ikävä. Ja ennen kun kaikki Floor Jansen-hehkuttajat hyökkää ni sanon vaan sen, ettei tällä oo mitään tekemistä sen takia et jotenkin inhoaisin sitä erityisesti. Ihan samahan se miulle on kuka siellä onkin laulamassa, yhtä ikävä silti ois.

Pahalta vaan tuntuu todeta, että Hartwall Areenan keikan odotuksesta katos jotain. En mie enää sitä jotenkin niin innolla oota. Ja turha kai sitä on ihelleen valehella. En mie rupee väittämään et oisin oikeesti vieläki helvetin innoissani siitä keikasta. Kyllä sinne nyt joka tapauksessa menossa ollaan ku on lippukin tilattu ja hotelli varattu. Onneks siellä kuitenkin on muutakin kun vaan keikka ja elokuvassa sentään on vielä Anette.

No niin ja nyt ku oon tarpeeks saanu avautua ni pakko nyt vielä muistella tän vuoden keikkoja. Tässä postauksessa on pari kuvaa maaliskuun keikoilta. Nyt on todella kiitollinen olo siitä, että kerkesin Nightwishin vielä 4 kertaa nähä ennen tätä.



Voi Anette, ikävä jäi..

Ladies and gentlemen, be heartlessly welcome!

Ja Nightwish-hype nousee.. Tänää oli posti kiikuttanu miulle kivan kirjeen. :) Nimittäin LIPUT! Nyt ne on miulla kourassa ja koko homma alkaa tuntuu koko ajan vaa todellisemmalta. Tää on ihan kauhee tunne, ku nyt kummankin (eli siis miun ja Jonin) liput on miun vastuulla ja helvetti jos ne häviäis.. Mut ei ne häviä, laitan ne sellaseen paikkaan mistä ne ei voi vaan kadota. Ja myös sellaseen paikkaan et muistan ne ottaa ku lähtöpäivä koittaa. :D No joo sitä mokaa ei kyl vois tapahtuu et unohtaisin liput kotiin ku on keikalle lähössä. xD Tavallaa oon kyl sydän syrjällään noiden lippujen kans. Pelottaa et ne hävii sillä välin ku oon jossai muualla ku omassa huoneessa, vaik ei se oo mitenkää mahollista. Pitäs vartioida noita 24/7. xD Asentaa jotai valvontakameroita ja sit kaikki Roope Ankan ansat 10 kilometrin säteellä talosta, ettei noihin vaan kosketa. :'D

Siinä ne nyt sitten on. Rakkaat liput, pienokaiset, arvokkaat lappuset lapsoseni.. Joo, niinku oon joskus aiemmi tainnu täällä todetakki ni rakkaalla lipulla on monta nimee.. :D Mut ei, nuo on nyt seuraavien muutaman kuukauden ajan miun arvokkain asia. <3 nbsp="nbsp" p="p">

Myös siks tää homma alkaa tuntuu koko ajan vaa todellisemmalta, ku eile varattiin Jonin kanssa hotellihuone Omenahotellista. Nyt se on vaa sit mentävä tosissaa eikä meinattava! :D Vähä kyl jännittää et kui hyvi myö selvitää tuolta keskustasta sinne Pasilaan. Noh eiköhä se onnistu, kulkeeha sinne vissii ratikoita ja niitä lähijunia vuorokauden ympäri. Toivottavasti ainaki. :D Siitä on melkeen 4 vuotta ku oon viimeks ratikassakaa ollu ni en kyl ymmärrä niistä tuon taivaallista. Saati sit metrosta. Junat ymmärrän just ja just, bussitki on liian vaikeita. Mitähä lie siitä tulee ku tämmöne maalaisjuntti laitetaa Stadiin liikkumaan.. x) 

Ei hitto en kestä oikeesti, apua!! 

Welcome to Imaginaerum!

Kouluu käyty kaks viikkoo, ja se näkyy myös tässä blogin suht pitkässä päivitystauossa. Ei vaan yksinkertasesti oo ollu aikaa mihinkään. Vielä ku on pitäny koulupäivän jälkee mennä illaks töihin, ni sitä on iha puhki ja oikeestaa siitä pitää mennä jo suoraan nukkumaan, koska sitäki ois iha kiva joskus tehä. Univelkaa tosin on jo kertyny, koska nyt kirjotusten alla meillä on koko ajan jotain kirjotustehtäviä ruotsissa ja äikässä. Ja siihe viel kaikki muut läksyt päälle.. No joo voin myöntää, et en oo tehny kaikkia läksyjä ku ei vaan yksinkertasesti kerkee! Aika mahotonta se töissä on. Nää pari viikkoo on siis näyttäny tältä.

Tällä hetkellä on aikamoine ahistus niinku varmaa kaikilla muillaki abeilla. En tiiä, oon asettanu ihelleni tavotteeks E kummastakin, L on jo niin kova et sitä ei uskalla toivoo mistään. Kiva yllätyshän se ois, mut täl hetkel ei oo viel kovin lupaava olo sen suhteen, koska nykyisillä pisteilläni (mitä ollaan preli-kokeita tehty) saisin äikästä M. Ja ei perkele se ei riitä, ku haluun sen E:n! Jostain pitäs repiä vielä 5 pistettä et pääsisin E:n rajalle. Pakko se on saaha jostai nyhdettyä, helvetti..

Ruotsissa on ihan ekana kuuntelukoe ja se on samalla meijän ensimmäinen kirjotus. Et ei sitte ainakaa helpoimmasta päästä voinu alottaa.. Enää n. pari viikkoo aikaa saaha kuullunymmärtäminen siihen tasolle, et selviäisin siitä ees jotenki paremmin. Oon vaan yhesti saanu yli puolet oikein ja tuntuu et seki oli vaa tuurilla.. Hemmetti mie en kestä! Lisäks pitäs tankata helvetisti sanastoo, koska nyt oon huomannu et oon hirveesti unohtanu sellasia sanoja, jotka viel vuosi-pari sitten muistin iha hyvin. Hitto ku pitäs saaha ne nyt taas kaivettua tuolta muistista, jos ne sinne on ikinä ees jääny.. Ihan kauheeta ku mielessä pyörii vaa pisteet ja oikeestaan tääki tuntuu ajan haaskaamiselta. Tuntuu et aina sillo pitäs lukkee ku en oo töissä tai koulussa, muute pelottaa et pisteet huononee ja sit en saa sitä tulosta mitä haluun.. Että joo, mie en nähtävästi osaa enää ees rentoutuu. :/

Mut jotta tästä ei tulis pelkkää tylsää koulupanikointia, ni on pakko vähä hehkuttaa Nightwishia. Tossa torstaina oli Nightwishin sivuilla sellane uutine, mikä sai miut ihan täydelliseen shokkiin. Imaginaerum-elokuvan maailmanensi-ilta järjestetään Helsingissä Hartwall Areenalla 10.11. ja siellä on elokuvan lisäks vielä KEIKKA! Olin oikeesti aivan täydellisessä paskapaniikissa ja meinasin vaa alkaa huutaa keskellä koulun käytävää et tonne on liput saatava! Siinä laitoin sit viel äkkiä Jonillekki viestin et tonne mennää helevetti. :D No, sit huomasin et se ennakkomyynti oli vaa johonki Menoklubin jäsenille. Menin sit kotiin päästyä tutkimaan asiaa ja luojan kiitos se klubin jäsenyys oli ilmasta. No ei sitte muuta ku äkkiä liittymään ja varaamaan lippuja. Hitto ku olin iha paniikissa et ei perse jos pitää oottaa yleiseen lipunmyyntiin saakka ni ois pitäny päivystää koko aja koneen ääressä ja miun netti ois kuitenki pettäny just tärkeimmällä hetkellä. :D Luojan kiitos liput on nyt tilattu molemmille ja niiden pitäs alkavalla viikolla kolahtaa postiluukusta. Vähän ehkä harmittaa ku en saanu permantopaikkoja, koska niitä oli nii hajanaisesti et ei oltas sit Jonin kans päästy vierekkäisille paikoille. Mut toisaalta se katsomo mistä saatii ne liput on tosi lähellä lavaa. Olin iheasias viereisessä katsomossa kahtomassa KISSiä vuonna 2008 ja se oli yllättävän lähellä. Ja pääasiahan on se, et pääsee todistamaan tuota uskomatonta tapahtumaa paikan päälle. Ei saakeli et oon vieläki iha et onko tää oikeesti totta. :D

Tästä pääsee viel lukemaan koko uutisten tohon tapahtumaan liittyen. Siis aivan uskomatonta oikeesti, Nightwishin keikka ja Imaginaerum samassa! Voiko parempaa enää toivoo? Hehee en pysy nahoissani oikeesti, sit varsinki ku ne liput tulee ni vartioin niitä varmaan 24 h koko ajan. x) Ai niin, ja Imaginaerumin score ilmestyy edellisenä päivänä. No sehän lähti tietenki jo nyt ennakkotilaukseen, et saan sen sit varmasti sillo perjantaina ja voin siirtää sen sit iPodiin. Sit on helppo fiilistellä junassa matkalla Helsinkiin. Vielä järjettömämpää tästä tekee se, et tää on sit jo VIIDES kerta ku nään Nightwishin tänä vuonna. :D

Tuossa on vielä sampleja scoresta, ja täytyy tunnustaa et tällä kertaa en malttanu olla kuuntelematta. :D Mut aivan uskomattomalta kuulostaa. Kuvitellapa tuo musiikki soimassa Hartwall Areenalla ja edessä iso screen mistä se leffa näkyy. Huhhuh! 

Kuopiorock 27.-28.7.

Kertakaikkisen mahtava Kuopiorock-viikonloppu on nyt takana ja nyt ois sit aika kirjottaa siitä vähän raporttia. Täytyy todeta et viikonloppu kyl meni aiva liia nopeesti, ois saanu olla miun puolesta viel sunnuntainakin tuo tapahtuma. Tai no sään puolesta ei, nimittäin perjantain ja lauantain aurinko paahto iha täydeltä taivaalta mut sunnuntaina iski kaatosade. Mut nyt jos mentäs sit asiaan. :D Ja varautukaa hervottomaan kuvapläjäykseen, oli nimittäin tosi vaikee valita vaan parhaimpia kuvia.

Perjantai

Perjantaina läksin siinä 11 maissa aamulla kohti juna-asemaa. Yritin herätä mahollisimman myöhää et aika kulus mut eihä se kulunu, tuntu ettei se juna tuu ikinä. :D Mut kyl se sieltä sit onneks tuli ja junassa miul oliki jo matkaseuraa, ku rakas parempi puoliskoni Joni oli jo Oulussa hypänny kyytiin. Matka oli onneks lyhyt, ku Kuopioon on Kajaanista 2 tunnin junamatka. Perillä mentiin viel bussiasemalle Elinaa ja Heidiä vastaan. Heidi opasti meijät sit hotelli Jahtihoviin, missä meillä oli huone varattuna. Vietiin tavarat sinne ja lähettii kohti Väinölänniemee.

Ei ollu mikää yllätys et porteilla oli hirveet jonot, mut jotenki tuntu et yllättävän nopeesti ne silti liikku. Tosin oltii vähä aikataulusta myöhässä ja pelkäsin ettei ehitty Tarotin nimmarisessioon, koska se oli alkanu kolmelta ja myö oltii tosiaan päästy joskus kolmen jälkee vasta lähteen hotellilta. Mut kuinkas ollakaan, nimmareiden jako oli vielä menossa ja myöhä toki jäätii siihe jonoon sit oottelemaan. Miulla kyl meinas pettää pokka. x)

Nimmarijonossa oottamassa.

Pojjaat jakamassa nimmareita.

Joo kiva Marcon ilme ku mie oon menossa ottaan nimmaria. xD

Ukkojen nimmarit kädessä. :D 

Miulla ei sit tietenkää ollu mitää paperia mukana, mut onneks siinä kojulla oli semmosia lappuja, mitkä ei tosin millää tavalla liittyny Tarotiin. Mut kaiken huippu oli se ku meinasin unohtaa sen lapun siihe hiton pöydälle! Onneks pojjaat oli nii reiluja et ne huikkas miulle et unohtu se paperi. :'D Olin nii innokkaasti menossa jo yhteiskuvaan, ku siinä kojulla oli iha kuvaaja sitä varten. Se oli aika hyvä systeemi, ne kuvat saa sit myöhemmi ihelle. Nyt vaa oottelen sähköpostii et saahaa ne kuvat, joten ne ei nyt tähä postaukseen viel ehtiny. 

Alkuun oltiin alueella aika hukassa ku ei ollu mitää karttaakaa etukäteen kahottu, mut aika äkkiä se siitä sit hahmottu. Ja meil ei tarvinnu koko viikonloppuna ravata ku kahen lavan väliä (Stadionlava ja Rantalava) ja ne oliki aika lähekkäi. Mentiin sitte Tarotin nimmareiden jälkeen Stadionlavalle kahtomaan Chisua.

Vaik oltiiki vähä myöhässä ni hyvin ehittiin nähä Chisu. Oikein hyvä se oli taas kerran, ei voi muuta sanoo. :D Tuli siel ihekki vähä hypittyä. Oltii sen verra kauempana et siel mahtu vähä liikkumaanki. Siin samalla piti kyl sit kahella vähä ympärillee et mis on mitäki. Vesipisteelle alko nimittäi olla käyttöö jo tossa vaiheessa, koska aurinko tosiaa paahto armottomasti koko viikonlopun. 

Chisun jälkee oli sit jonku verra siinä aikaa. Kaheltii paikkoja ja käytiin täyttämässä vesipullot. Tai no, sillo mie olin ainoo fiksu meistä kolmesta jolla oli pullo. xD Vesipisteitä ois kyl voinu alueella olla enemmä ku yks, nimittäi ne jonot siihe oli iha mielettömät. Ku olin saanu pullon täytettyy siirryttiin Rantalavan puolelle, missä seuraavaks soitti Tarot.

Häirihtee ku tuo yks tyyppi käänty just sillo ku otin kuvaa. :D

Tarot veti tosi hyvän keikan. Tosin tuntu et siel oli kauheesti sellasta porukkaa jotka ei tienny koko bändiä saati sit kuunnellu sitä. No joo voin ihekki myöntää et en oo kuullu ku yhen levyn biisejä niiltä enkä tuntenu sit kaikkia mitä ne soitti, mut jotkut oli siis oikeesti semmosia et tuntu ettei niitte pitäs siel ees olla. Ja sit on tietyst ne jotka tulee sinne vaa Marcon takia. -.- Mitä nyt oon kuunnellu tosiaan biisejä vähä sieltä täältä ni oon tykänny Tarotista, pitäs tutustuu ja perehtyy enemmänki. 

Tarotin jälkeen lähettiin syöpöttelemään ja mentiin sinne stadionille istuskelemaan ku siel oli mukava nurmialue mis kehtas istuu. Jossai vaiheessa Elina ja Joni kahto jotenki merkitsevästi johonki ja mie mietin et mitä nyt, ja arvatkaa kenet myö nähtii? EMPPU VUORINEN! Käveli siitä aika läheltä meitä! Kerkesin just ja just saaha hienon paparazzikuvan Empusta. :D 

Paparazzii.

Siinä oliki sit vähä enemmän aikaa ja istuskeltii tosiaa siinä nurmella oottelemassa Korpiklaanin keikkaa. Stadionlavalla soitti samaan aikaan Eläkeläiset ja ei muuten ois bändiä vastaan mitää mut ku ne meni soittaan sen oman versionsa esim. Metallican Enter Sandmanista ja Nightwishin Nemosta.. Korvat vuoti verta enkä tienny oisinko itkeny vai nauranu.

Siirryttiin sit tosiaan Rantalavalle oottamaan Korpiklaania. Täytyy sanoo et siel oli kunnon bileet! Siinä vaiheessa ku ilmoille pärähti "Juodaan viinaa" ni yleisö riehaantu ja siel kulki sellane letka. :D Siin vaihees hirvitti lähinnä varpaiden puolesta ja kylhä ne vähän tallotuks siin joutuki. Aika lailla sama porukka sitte keksi laittaa moshpitin pystyyn ja meinas sit vähä mennä hermot ku ihe en ois halunnu siihe joutuu ja Elinaki meinas kaatuu siin rytäkässä. Piti sit siirtyy sivumpaan ettei ne ois tullut tönimään. Mut tota asiaa lukuunottamatta oli tosi hauska keikka, menisin kyl uuvestaanki! 

Korpiklaanin jälkeen meillä oliki taas aika paljon aikaa ennen Apulannan keikkaa. Kierreltii taas sitä aluetta ja kaheltii kojuja. Siinä aikamme ku oltii kaheltu ni lähettiin taas kohti Stadionlavaa, missä oli soittamasssa Sparzanza siihe aikaan. En oo aiemmi tosta bändistä kuullu mut ei se huonolta kuulostanu siinä mitä kerkes kuulla. Hivuttauduttiin aika sinne eteen missä ihmisiä istu yllättävän harvakseltaan, et päästäs sit eturiviin. Oltii nii lähellä lavaa siinä et säikähettii iha helvetisti ku Sparzanzalla oli siinä jotai pyroja ja raketteja. Mie säikähi iha joka kerta sitä pamausta. xD Sit ku ne oli lopettanu ni siirryttiin sit lavan eteen istuskelemaan ja oottelemaan. Mie ja Elina oltii iha pähkinöinä, Joni sit ei niinkää. Pöh.. 

Oli iha mieletön keikka, nyt osas ihekki ottaa ilon irti ku oli Apulantaa enemmänki kuunnellu. Tais se Stadion olla aika täynnä ihmisiä, ainaki kuulosti siltä ja mitä nyt yhtää nyrkkimerta näin ni aika hyvältä näytti. Harmittaa vaa etten saanu Apulannan keikalta kovin montaa kuvaa ku kamerasta loppu tietenki akku.. -.- Elinalta ja Jonilta en oo niitä kuvia viel saanu ni täyty nyt tyytyy näihin kahteen kuvaan mitkä kehtaa tänne laittaa. Sipestäkää en kerenny saaha kunnol kuvaa ku se siel rumpujen takana oli loppukumarruksiin asti piilossa. Perhana ku noista rumpaleista ei saa millää kuvia. 

Apulannan jälkeen lähettii väsyneinä mutta onnellisina kohti hotellia. Tosin nälkä oli ehtiny jo hiipiä mahaan ja myö sit mietittii päämme puhki et onks siel mikää paikka ees auki. Muutenkaa ei Kuopioo tiedetty yhtään ni kyl siinä vähä epätoivo iski. Kuultiin sitte että Hese ois keskustan Sokoksella auki joten lähettii harhailemaan sinne päin. Sit siinä kuitenki ennen keskustaa tuliki vastaan joku ruokapaikka mistä sai patonkeja mihi sai täytteitä valita (vähän niinku Subway) ja päätettii sit mennä siihe kerta se siin lähempänä oli. Mie olin ahne ja otin viel 30 cm mittasen ku se 15 cm:n patonki näytti nii pieneltä. Noh kuinkas kävikää, en jaksanu syödä puoliakaa siitä. Mut jäipähä siitä sit myöhemmäks ja se oliki sitte miul eväänä seuraavana päivänä.

Lauantai

Lauantaina ensimmäine kiinnostava esiintyjä alotti vasta illalla puol 7 joten meillä ei ollu mitään kiirettä. Käytiin ensi syömässä hotelliaamupala ja voi luoja sitä.. Siin käy aina niin, et ku mie pääsen hotelliaamiaiselle ni syön ihteni sellasee kuosiin et täytyy vyöryä pois sieltä. xD Onneks ei tosiaa heti tarvinnu lähtee ni kerkesin hyvin sulatella. Käytiin sit lähellä olevassa Siwassa ostelees vähän syötävää hotellille ettei tartteis taas lähtee siihe ruokapaikkaan hakeen jotai. Sit käytiin myös kahtomassa Kuopion toria ja niitä kauppoja mitä siin lähellä oli. Tosin oli sinne torillekki hankala päästä ku siel oli älytön monttu tehty ja se piti kiertää tosi kapeita reittejä pitkin. Hemmetti ku tuntuu et joka paikassa on joku tommone myllerrys menossa. :D

Olin sit siin alkanu jo henkisesti valmistautumaan ehkä yhteen elämäni pahimmista koitoksista. Nimittäin benji-hyppy.. Oon jo vuosia miettiny et ois siistiä hypätä se ja ootin vaa sopivaa tilaisuutta. No nythä sellane sit tarjoutu ku oli rahaaki riittävästi ja Kuopiorockissa se oli mahollista. Tosin kauhulla kahtelin ku ihmisiä sieltä tornista hyppäs. :D Mut sit siinä ku festarialueelle iltapäivällä lähettii ni mentii sit siihe hyppypaikan lähelle. Mie viel vitsailin et unohtu testamentti kirjottaa. xD Joni ja Elina jäi sit sinne alas vaa kahtomaa. Voisin kirjottaa oikeesti romaanin tosta hypystä ja sellane lyhyt versio tähä varmaan tuleeki.

Alko pelottaa jo siin vaihees ku ruvettii niit valjaita laittamaan, mut oikeestaa seki tutina oli pientä verrattuna siihe miltä tuntu ku lähettii nouseen ylös. Oltiin jo puiden yläpuolella ja se nosturi ei pysähtyny, mietin jo et kui helvetin korkeelle täs mentiin. Sieltä ylhäältä näki koko festarialueen ja järven yli. Korkeus oli siis 65 metrii. Kahoin vaa iha kauhuissani siin alas ja en oo muute koskaa saanu sellasta adrenaliinipiikkiä. Joka ikine raaja vaan täris ja sit ku se mies siin sano et ku hän laskee kolmee ni on pakko hypätä (tai siis kaatua mahalleen). Se oli pahin hetki ku ootin sitä laskua koska ei ihe voinu kerätä rohkeutta sen aikaa ku ois tarvinnu. Ei oikeesti löydy ees sanoa kuvaamaan sitä tunnetta, se oli iha mieletöntä, hirveetä, kamalaa, siistiä.. Eniten ehkä pelkäsin et niska niksahtaa mut ei se ollu ku vähä kipee ton hypyn jälkeen. Ja pelottavaa oli seki ku sitä tilannetta ei voinu hallita millää, siinä vaa roikut köyden jatkona riepoteltavana. Huusin niinku jossai kauhuleffassa. x) Ja tärisin varmaa puol tuntii ton hypyn jälkeenki oikeesti. :D Ja silmissä tuntu niinku ne ois painunu pään sisään kokonaan. Ei siit heti yli päässy, en oo tainnu päästä vieläkää. xD

Tälläsen sain sit viel todisteeks et oon hypänny. :D Tuossa sanotaan viel että benji-hyppy on alunperin ollu intiaanien miehuuskoe. Nyt mieki oon sit sen suorittanu ja voin sanoo olevani virallisesti mies! xD

Hypyn jälkeen mentiin sitte pyörimään ympäri aluetta. Kaheltii taas kojuja ja pyörittiin siellä sun täällä. Olin tietysti taas unohtanu korvatulpatki kotiin ni kävin sellaset ostaas infosta. Ei niist tosin ollu mittään hyötyy ku oikeesta korvasta lens se tulppa kesken keikan ku en saanu sitä tungettua kunnolla korvaan. xD

Stadionilla tuli jälleen aika paljon istuskeltua ja tuskasteltiin sitä armotonta kuumuutta. Vesipisteelle oli jälleen valtavat jonot joten sielläki sai jonottaa ihan kiitettävän pitkään. Täl kertaa oli jopa kaikilla pullot matkassa. :D Siinä ehkä vähä ennen kuutta mentiin Rantalavan lähelle istuskelemaan. Puol 7 aikaan alotti sitten tää kuuluisa savolainen Verjnuarmu. Oon niitten levyjä kuunnellu jonku verra ja täytyy sanoo et tykkään kovasti! Se murre kuulostaa nii hauskalta ja melkein kotoisalta, vaik en oo iha Savosta kotosin. Lavashow oli myös aika hauska ku kesken keikan lavalle kannettiin arkku. 

Woema

Tervapiru

Puijon Perkele

Ja tommone Surma sieltä arkusta nousi. :D

Tosiaan Verjnuarmu veti hyvän keikan. Harmittaa ku ne ois nyt tänä viikonloppuna Sotkamon Sykkeessä, mut mie ku en sinne työ-ja peliesteiden takia pääse ni jää se keikka sit näkemättä. :( Pitää siis jäähä kyttäämään et missä ne esiintys ja millo seuraavan kerran. Verjnuarmulla piti alun perin olla myös nimmarisessio siellä kojussa mis muutki on jakanu nimmareita, mut se oli jostai syystä peruttu. Mut kaikeks onneks ne tuliki sit keikan jälkeen jakamaan nimmareita siihe lavan eteen, joten siihe myö sit jäätii oottelemaan. Hyvä ku tuolla Woemalla oli sellane tussi ni se kutitti iha älyttömästi ja sit se sano miulle et pitäs vissii painaa kovempaa ni ei kutittas. Mie sit totesin et sehä alkas jo sattumaan ja se Woema nauro vissii miun jutulle ku totesin et mieluummi kestäsin kipua ku kutinaa. No sitte se tökkäs minnuu kainalosta ja totta kai se kutitti! Perhana. xD

Verjnuarmun nimmarit kädessä.

Kotiteollisuuden keikkabussi tuli paikalle samalla ku lähetitin Rantalavalta.

Verjnuarmun jälkeen siirryttiin jälleen kohti Stadionlavaa, missä Turmiot Kätilöt alotti melkein heti ku oltiin paikalle päästy. Koitettiin päästä mahollisimman eteen, et ois sit helppo siitä hivuttautua eturivin läheisyyteen oottamaan Nightwishia. Näin Kätilöt nyt kolmannen kerran ja voin sanoo et tuo bändi se ei varmaan koskaan petä. :D Oli kyl nii hämäriä välispiikkejä ja hauskoja huudatuksia. Tosin Spellgothin takapuolta en ois halunnu nähä mut ei se mitään traumoja jättäny. xD

Kätilöiden jälkeen tosiaan jäätiin sitte suoraan sinne Stadionlavalle. Aika moni muukin käytti samaa suunnitelmaa mut päästiin kumminki toiseen riviin, eikä tosiaan oo mitään valittamista. Tällä kertaa meijän eessä ei ees ollu mitään pitkiä ihmisiä, joten näki kyl tosi hyvin. En taaskaan pysty kuvailemaan miten upeeta oli, vaikka tää nyt oliki miulle jo neljäs Nightwishin keikka tänä vuonna. Nyt siitä saa taas ootella muutaman tovin, joten pitihän keikasta ottaa kaikki ilo irti. Tää keikka oli tosin siitä viel erilaine et en oo koskaa hyppiny kirjaimellisesti niin paljoo ku nyt. Ulkona oli hyvä hyppiä ku siin oli viel tilaaki. :D I Want My Tears Backin hypin suunnillee kokonaa ja sit Planet Hell oli sellasta niskan piiskausta. Nii ja Last Ride of The Dayn hypin myöski melkee kokonaa. :D Kunto oli siis koetuksella. Sain omast mielest iha hauskoja kuviaki tuolta.

Oltii tosiaa Tuomaksen puolella kahtomassa.

Miusta tää näyttää siltä niinku Anette vetäis Marcoa turpaan. xD

Empusta saa aina parhaat kuvat. :D

Empun ilme :'D

Troy siellä juttelee. :)

Troy oli myös opetellu muutaman lauseen suomea. Rokkikulli.. :'D

Ainut kuva minkä sain Jukasta.

Loppukumarrukset.

Keikka päätty mahtavaan ilotulitukseen ja siihen se päätty sit koko festari meijän osalta. Oli siel joku Mikko Herranen sit vielä mut ei jääty kahtoon sitä ku ei kukkaa tienny kuka se on. :D Joka tapauksessa oli aivan mahtavaa ja voi hemmetti et miul on ikävä tonne.. 

Sunnuntain paluumatkasta voisin mainita viel sen et junamatka oli aika mielenkiintonen. Nimittäin siihe junaan ei päässy ku kahesta vaunusta sisälle. xD Miulla ja Jonilla oli paikat vaunussa 2 ja siihe ei auennu ovet. Piti sitte mennä joko 1. tai 3. vaunusta sisään ja ei myö sit oltu ainoita ketkä siel kiros. Ei siin vaunussa toiminu oikeesti mikää. Ovet ei auennu, valot ei palanu ja kaiken huippu: koitin mennä vessaan ni eihä se ovikaa auennu! Olin sillee voi helvetti tätä ja lähettii sit Jonin kans toiseen vaunuun ku mie en uskaltanu mennä yksin. xD Mut ei sekää vessa kauheesti mieltä lämmittäny, sitä ei oltu vedetty pitkään aikaan! En haluu ees aatella kui monta päivää vanhat kuset ja paskat siinä lillu.. Nii et se "toimii kuin junan vessa" on paska sanonta! xD

Tarotin nimmarit.

Korpiklaanin nimmarit

Tähä loppuhuipennukseks voisin viel laittaa toisen todisteen siitä benji-hypystä. Se nimittäin ikuistettiin myös videolle! :D Pahottelen sit erittäin kaunista ääntäni tossa. xD