Tervehdys! Pahoitteluni siitä, että olen ollut luvattoman laiska päivittelemään blogia. Kerron seuraavaksi erinäisiä syitä ja tekosyitä tähän laiskuuteeni.
Kuluneet viikot Janican hommissa ovat olleet melko raskaita. Pari viikkoa sitten lauantaina (28.8.) olimme kuvaamassa erään pariskunnan häitä kokonaisen päivän. Aloitimmme kahden maissa iltapäivällä hääkuvista ihanassa Ainolan puistossa. Jos joskus satutte Ouluun, niin poiketkaa kyseisessä puistossa. Paikka on valtava, ja parhaimmillaan se muistuttaa japanilaista puutarhaa. Tosin ei tietenkään kasvillisuutensa puolesta ja valitettavasti purossa seisova vesi on suoraan sanottuna paskanruskeaa, mutta mitäpä pienistä. Mustavalkokuvia sieltä ainakin saa loistavia.
Mutta siis takaisin asiaan, siirryimme hääkuvauksista suoraan kirkkoon, jossa pari vihittiin. Olin kamalan jännittynyt, sillä en ollut tottunut astelemaan alttarilla kaikkien edessä kuvaamassa. Yllättävän hyvää jälkeä kuitenkin sain aikaan.
Kirkosta jatkoimme matkaa juhlapaikalle, jossa loppuilta kuluikin. Ruoka oli uskomattoman hyvää, joten olosuhteet olivat mitä parhaimmat. Illan loppupuolella tosin tunsi kuinka paukut alkoivat oikeasti loppua. Näinä viimeisinä päivinä on todellakin tullut huomattua se, ettei väsyneestä kuvaajasta ole mitään hyötyä kenellekään. Itse ainakin olin 8 tunnin jälkeen niin levoton ja väsynyt, että olin valmis hautaamaan kokonaan kamerani muutamaksi päiväksi. Luojan kiitos sunnuntai oli vapaapäivä...
Päivät ovat olleet lauantainkin jälkeen työntäyteisiä. Välillä olemme viettäneet ns. toimistopäiviä, jolloin on käsitelty kuvia. Lisäksi siinä välissä on aina ollut milloin mitäkin aina huomenlahjakuvauksista muotikuvauksiin.
Jossain vaiheessa, kunhan löydän aikaa ja saan kuvia käsiteltyä, laitan niitä tänne nähtäväksi. Siinä voi tosin mennä aikaa, sillä tosiaan kuvia on kertynyt häistä noin 500, studiokuvauksen kurssilta reilut 300 ja kaikenlaista muutakin törkyä tuolta kortilta löytyy. Kunhan saan ne katseltua läpi ja karsittua jyvät akanoista niin katsotaan sitten.. :)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste canon eos 500d. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste canon eos 500d. Näytä kaikki tekstit
maanantai 6. syyskuuta 2010
maanantai 23. elokuuta 2010
Iiks, pörriäisiä!
Kävimme yhtenä päivänä Janican kanssa puistossa kuvaamassa hääkuvia eräälle parille. Odotellessamme päätin yrittää kuvata näitä ihania "hyönteiskuvia" joita olen käynyt muiden blogeissa ihastelemassa (paitsi jos kyseessä on ollut hämähäkki). Tämä kimalaisveikko olikin melko vilkkaalla tuulella, ja kameran kanssa lähestyminen oli todella vaikeaa. Yllättävän hyvin onnistuivat, vaikka en omista edes makro-objektiivia.
lauantai 14. elokuuta 2010
Teematiistai 23: SHOKKI
Luonto päätti kertoa oman shokeeraavan iltasatunsa.



Ukkosen jyllätessä minulle tuli hyvä tilaisuus kokeilla 500D:n videokuvaustoimintoa. Olen erittäin tyytyväinen siihen, sillä pystyin ikuistamaan salamat kuviksi. Ne eivät tosin ole kovin hyvälaatuisia, sillä kaappasin kuvat kameran mukana tulleella ohjelmalla. Mutta pääasia kuitenkin näkyy. :)
Lisää shokeeraavia kuvia Teematiistaissa



Ukkosen jyllätessä minulle tuli hyvä tilaisuus kokeilla 500D:n videokuvaustoimintoa. Olen erittäin tyytyväinen siihen, sillä pystyin ikuistamaan salamat kuviksi. Ne eivät tosin ole kovin hyvälaatuisia, sillä kaappasin kuvat kameran mukana tulleella ohjelmalla. Mutta pääasia kuitenkin näkyy. :)
Lisää shokeeraavia kuvia Teematiistaissa
Tunnisteet:
canon eos 500d,
salama,
shokki,
teematiistai,
ukkonen,
valokuvat
perjantai 6. elokuuta 2010
Vauhdikasta menoa tivolissa
Suomen Tivoli saapui jokavuotiselle vierailulleen Kajaaniin eilen, torstaina (5.8.). Se sijaitsee aivan vieressämme, koulun kentällä. On todella mielenkiintoista kuunnella ihmisten huutoa ja tivolimusiikkia, kun pitää oman huoneen ikkunaa auki. Maailmanpyörästäkin näkee (tai on ainakin ennen nähnyt) meidän talonkin. Uuden kameran saatuani oli tietenkin pakko päästä testaamaan, miten se toimii vauhdikkaissa tilanteissa.
Teemanani olivat tällä kertaa liikekuvat. Kokeilimme näitä joskus ensimmäisen vuoden syksyllä. Autojen vauhtiviivat olivat jo silloin mielestäni todella hauskannäköisiä, joten päätin kokeilla, miten ne toimisivat tivolissa.
Vauhtiviivat eivät oiken tahdo näkyä näissä pienemmissä kuvissa, joten pyydän teitä klikkaamaan kuvat isommiksi. :)

Tämä komistus kertoi vierailijoille Suomen Tivolin historiasta. Malttamattomana en kuitenkaan jäänyt laattaa lukemaan. Jospa toisena päivänä, kun on enemmän aikaakin.

Tämä laite laittaa vatsanpohjan lujille. Kutittava tunne on samaan aikaan aivan hirveä, mutta silti jotenkin ihana. Pienenä minua sai monta kertaa yllyttää kyseiseen laitteeseen, ennen kuin suostuin. Linnanmäellä oli samantapainen laite. No, kerran uskaltauduttuani halusin toki uudestaan... ja uudestaan.. ja uudestaan.

Twister vauhdissa.

Tämä on mielestäni aika mitäänsanomaton laite. Sanoisin sen olevan vähän pienemmille tarkoitettu, mutta minun mittakaavassani tuo arvio voi heittä pahastikin. :D Itse olen sellainen hurjapää, että suostun nykyään melkein mihin vaan, kun huonokaan olo ei vaivaa.. ainakaan usein.

Tämännäköinen veijari toivotti huvittelijat tervetulleeksi..

.. tämännäköiseen laitteeseen, sombreroon. Tästä tykkäsin, kun nuo sombrerotkin pyörivät, ja laite nousee sen verran ylös välillä, että ympärillekin näkee.

Kokemuksen äänellä sanottuna, tämä laite pistää pään pyörälle. Ainakin sen jälkeen, kun on käynyt kyseisessä laitteessa kolmesti peräkkäin. :D
Teemanani olivat tällä kertaa liikekuvat. Kokeilimme näitä joskus ensimmäisen vuoden syksyllä. Autojen vauhtiviivat olivat jo silloin mielestäni todella hauskannäköisiä, joten päätin kokeilla, miten ne toimisivat tivolissa.
Vauhtiviivat eivät oiken tahdo näkyä näissä pienemmissä kuvissa, joten pyydän teitä klikkaamaan kuvat isommiksi. :)
Tämä komistus kertoi vierailijoille Suomen Tivolin historiasta. Malttamattomana en kuitenkaan jäänyt laattaa lukemaan. Jospa toisena päivänä, kun on enemmän aikaakin.
Tämä laite laittaa vatsanpohjan lujille. Kutittava tunne on samaan aikaan aivan hirveä, mutta silti jotenkin ihana. Pienenä minua sai monta kertaa yllyttää kyseiseen laitteeseen, ennen kuin suostuin. Linnanmäellä oli samantapainen laite. No, kerran uskaltauduttuani halusin toki uudestaan... ja uudestaan.. ja uudestaan.
Twister vauhdissa.
Tämä on mielestäni aika mitäänsanomaton laite. Sanoisin sen olevan vähän pienemmille tarkoitettu, mutta minun mittakaavassani tuo arvio voi heittä pahastikin. :D Itse olen sellainen hurjapää, että suostun nykyään melkein mihin vaan, kun huonokaan olo ei vaivaa.. ainakaan usein.
Tämännäköinen veijari toivotti huvittelijat tervetulleeksi..
.. tämännäköiseen laitteeseen, sombreroon. Tästä tykkäsin, kun nuo sombrerotkin pyörivät, ja laite nousee sen verran ylös välillä, että ympärillekin näkee.
Kokemuksen äänellä sanottuna, tämä laite pistää pään pyörälle. Ainakin sen jälkeen, kun on käynyt kyseisessä laitteessa kolmesti peräkkäin. :D
torstai 5. elokuuta 2010
Tulokas saapui taloon
No niin, nyt on sitten uusi tulokas saapunut, nimittäin Canon EOS 500D. Nyt vaan sitten opiskelemaan uutta kameraa, on sen verran astetta parempi kuin tuo vanha digipokkari. :)
Toimitusaika oli ennätyslyhyt. Kamera lähti tilaukseen toissapäivänä (3.8.) aamulla, ja se tuli eilen (4.8.) perille. Mukavasti siis syntymäpäivälahjaksi, eikä ollut myöhässäkään. Kuvittelin, että viikon päivät olisi joutunut odottamaan. No, positiivinen yllätys, ehdin vielä harjoitella ennen kuin pääsen tositoimiin.
Viikon päästä alkaa siis koulu, ja aloitan koulun työharjoittelulla Oulussa. Olen assistenttina Janica Karastilla kaksi kuukautta. Hänen blogiaan voit lukea täällä. Mikäli hyvin käy, pääsen itsekin sinne kirjoittelemaan. Odotan jaksoa mielenkiinnolla, sillä tekemällähän asiat parhaiten oppii. Näin voisi ainakin ammattikoulua ja lukiota yhtä aikaa käyvänä ihmisenä sanoa.
Jottei tämä mene tylsäksi tekstittelyksi, niin laitan kaksi ensimmäistä otostani 500D:llä tähän loppuun.


Ukkonen riepotteli päiväämme useamman tunnin, ja näky ikkunasta olikin välillä aika hurja. Salamatkin välkkyivät poikkeuksellisen paljon, muutaman sekunnin välein välähteli. Ja näin lopuksi täytyy tunnustaa, että sain tämän idean erään toisen bloggaajan valokuvista, ja nämä ovat lähes samanlaisia. Hänen ottamansa kuvat vesipisaroista olivat niin vaikuttavia, että piti itsekin päästä kokeilemaan. :)
Toimitusaika oli ennätyslyhyt. Kamera lähti tilaukseen toissapäivänä (3.8.) aamulla, ja se tuli eilen (4.8.) perille. Mukavasti siis syntymäpäivälahjaksi, eikä ollut myöhässäkään. Kuvittelin, että viikon päivät olisi joutunut odottamaan. No, positiivinen yllätys, ehdin vielä harjoitella ennen kuin pääsen tositoimiin.
Viikon päästä alkaa siis koulu, ja aloitan koulun työharjoittelulla Oulussa. Olen assistenttina Janica Karastilla kaksi kuukautta. Hänen blogiaan voit lukea täällä. Mikäli hyvin käy, pääsen itsekin sinne kirjoittelemaan. Odotan jaksoa mielenkiinnolla, sillä tekemällähän asiat parhaiten oppii. Näin voisi ainakin ammattikoulua ja lukiota yhtä aikaa käyvänä ihmisenä sanoa.
Jottei tämä mene tylsäksi tekstittelyksi, niin laitan kaksi ensimmäistä otostani 500D:llä tähän loppuun.
Ukkonen riepotteli päiväämme useamman tunnin, ja näky ikkunasta olikin välillä aika hurja. Salamatkin välkkyivät poikkeuksellisen paljon, muutaman sekunnin välein välähteli. Ja näin lopuksi täytyy tunnustaa, että sain tämän idean erään toisen bloggaajan valokuvista, ja nämä ovat lähes samanlaisia. Hänen ottamansa kuvat vesipisaroista olivat niin vaikuttavia, että piti itsekin päästä kokeilemaan. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)