Ensimmäinen vocal cover

Jooh, oon ollu taas kateissa enkä varmaa jatkossakaa kauheesti kirjottele enää sellasta "tällästä tein tänään"-meininkiä. Ei jotenki pysy into sellasessa enää, vaa tuntuu että pitäs olla joku tietty asia mistä kirjottaa jos kirjottaa. Tää blogi siis tulee todennäkösesti päätökseensä, tosin ensin pitäs ehkä rakennella uus blogi. Siirryn varmaa wordpress-käyttäjäks siinä vaiheessa, ku en vaa jotenki tykkää tästä Bloggerista enää. :D

Noh joka tapauksessa oli miulla asiaaki. Tein nimittäin miun ekan vocal coverin! Jännitti iha pirusti ja rec-kammo iski heti vaatehuoneessa (kyllä, tää on äänitetty siellä) ja biisi nyt ei iha täysin passaa miun äänelle. Tai siis miun ääni ei passaa biisille.. No, kuitenki jostai oli alotettava ja ku Nightwishillaki sattu olemaan menossa sellanen cover contest-kilpailu sinkkubiisistä Élan, ni aattelin ettei täs nyt mitää häviä jos huviksee osallistuu.

Tässä on siis lopputulos. Ja jotta sen mahollisimman moni näkis, ni tykätkää, peukuttakaa, kommentoikaa, jakakaa ja tunkekaa linkki kaikkialle. Tykkäisin siitä iha hirveesti. :D

Uutta vuotta

Nii se kerkes vuosi taas kerran vaihtuu. Tuntuu vähä ouvolta taas niinku aina, menee taas hetki ennen ku osaan kirjottaa sen 2014 kaikkii päivämäärii. :D Piti sitte perinteisee tapaa tässä selailla kuvakansioita läpi viime vuodelta ja miettii et mitä kaikkee sitä onkaa tapahtunu. Miun kuvakansioista huomaa et tykkään niitä ottaa, mut miusta ne on paras tapa muistella oikeesti sitä mitä kaikkee on tapahtunu. Jos miulta ois kuvia kahtomatta kysyny et mitä viime vuonna tapahtu ni en ois muistanu puoliikaa asioista. :D Vaik nyt tuntuu et eihä viime vuonna mitää tapahtunu ni totuus on kyl iha toista. Oikeestaan koko vuoden 2013 vois tiivistää yhteen sanaan ja se sana on muutos. Koska jos nyt oikeesti aatellaa ni aika moni asia muuttu ja toisaalta oon päässy myös tekeen juttuja, mitä en enne oo tehny. Oli siis siinä mielessä parempi vuosi ku 2012. :D



Nyt ku innostuin sillä Picasalla kokeilemaa sitä kollaasin tekoo ni tässä ois taas tulosta. :D Nää asiat ei nyt sattunu aikajärjestyksee mut väliäkö tuolla.

1. Meillä oli penkkarit mikä tarkotti koulun loppua, JES!! Toisaalta taas ei, koska lukuloma.. Ja luokka hajos, mut onneks nykyää ei oo liia vaikee pitää yhteyttä. :D Oikeestaa tuntuu et joistai tyypeistä ei pääse eroo millää. xD Ei sil et haluisinkaa.
2. Kesäkuun alussa kävin ensimmäistä kertaa festareilla ulkomailla niinki kaukana ku Ruotsissa. :D Mut oon tosi ylpee ihestäni koska jännitin tota reissuu iha järettömästi. Nyt piän vaa kädet ja varpaat ristissä et pääsen enski kesänä tonne, sen verra kova kattaus siellä ois..
3. Menin valmistumaa media-assistentiks ja ylioppilaaks.
4. Valmistumisen lisäks isoin juttu viime vuonna, ku muutin pois kotikotoo. Onneks ei yksin tarvinnu vaa muutettii tosiaa Jonin kans yhteen.
5. Sweden Rockiin lähtöö edeltävänä päivänä näin KISSin. Pakkoha se on nostaa yheks kohokohaks viime vuodelle koska se oli saakeli KISS!! Ja samaisen orkesterin takiaha mie sinne Sweden Rockiinki lähin eli näin maailman parhaan bändin 2 kertaa viime vuonna ja vielä saman viikon aikana. :)

Uusi vuosi vaihtu kivasti hevissä merkeissä Club Teatrian päättäjäisissä. Tuntu kyllä aika ouvolta ku alko miettii ovilla seistessä et nii, tää on viimene kerta tässä paikassa. Yritin sitte muistella et mikähä lie ois miun eka keikka siellä ollu, mut en mie millää sitä pystyny muistamaa ku tuolla on muutamat legendaariset keikat koettu. :D Lopulta kuvatiedostojen kaivelu osottautu taas kerra hyödylliseks (oikeesti luojan kiitos et oon ottanu niitä kuvia) ja niiden perusteella miun ensimmäine keikka Teatrialla on ollu Ensiferum 26.9.2009. :D

Päättäjäisiin oli vapaa pääsy, mut ihmeen vähä siellä silti oli porukkaa. En sit tiiä oisko se johtunu aika ouvoista esiintyjistä. Ihe en ainakaa tienny mitää Wolfheartia tai Burning Pointia, Kalmah sentää oli tuttu. En tosin niitä oikee kuuntele, mut sain nii hyvät naurut niiden keikasta Qstockissa kesällä et pitihän ne kahtoo. Oli kyllä hauskaa taas kerra. :D En ymmärrä mikä siin on mut miulle Kalmahin keikat kävis iha komediaesityksestä. Mie vaa nauroin koko keikan samalla ku muille se oli varmaa nii totista musiikkia. x) Miun makuu se musiikki on nii yli vedettyy et varmaa siks naurattaa. Lisäks en vieläkää tajua tota niiden suoukkoo. Välispiikit on kyllä aika hauskoja. Voisin mennä kahtoo Kalmahia iha vaa et sais nauraa. :D

Myö vietettii koko ilta aika lailla siellä eturivissiä ku eipä meillä ollu aikeita siel Teatrialla juua mittää. Wolfheart oli kyllä uskomattoman tylsä, voi luoja.. Meinasin oikeesti nukahtaa. Ne biisit oli kaikki nii samanlaisia ja hitaita et alko vaa väsyttää ja suurimmaks osaks tuijotin vaa jotai valoja siellä. Olin aika helpottunu ku se oli ohi. :D Burning Point oli sit onneks positiivine yllätys. Se oli enemmä semmosta rokimpaa ja tykkäsin erityisesti laulajan äänestä. Pitäs varmaa ottaa iha enempiki selvää tosta orkesterista. Niitähä vois jopa kuunnella. :D

Väen vähyys jakso ihmetyttää siihe asti kunnes ihana Poisonblack tuli lavalle. Täytyy tunnustaa et Pb nyt oli miullekki ainoo bändi miks varsinaisesti sinne päättäjäisii menin ja en vissii ollu ainut. Kyl myö mietittiinki et jos ei Poisonblack vejä tänne porukkaa ni sit ei mikkää. Teatrialla oli tosiaa vielä se iso lava nyt auki ja Poisonblackin aikaa totesin vaa et hyvä ku oli. Yhtäkkiä sinne oli sit ilmestyny porukkaa ja olin iha ihmeissää et missä välissä nää ihmiset tuli. :D Keikka oli vähintäänki yhtä hyvä ku syksyllä ja sainpaha taas vaa hymyssä suin punastella siellä. xD Tosin osa keikasta meni ohi ku miun takana heilu pari äijää joista toisella oli kaljatuoppi ja se piti sitä melkee miun ja Jonin päiden yläpuolella ja koko aja pelotti et koht se tuoppi kaatuu niskaa. Lisäks joku huito nyrkeillä koko aja sillee et pelkäsin et se osuu miun takaraivoo. Jotku oli niinki fiksuja et ne visko sekä tyhjiä että täysiä tuoppeja sinne lavalle.. Onneks sentää iha koko keikkaa ei tarvinnu varoo ja kerkes siitä nauttiakki.

Iltaa (tai siis yötä) jatkettii sitte rakettien paukkeessa Hevimestaan. Teatrialla ois ollu ilotulituski Poisonblackin keikan jälkee mut myö lähettii aika lailla suorilta ku kyl noita raketteja kerkes "ihastella" matkallaki. Mie säikyn noita raketteja nykyää ku pieni koira. Ei siin ois mitää jos mie näkisin aina ku joku ampuu raketin mut sit ku se pamaus on aina sellane äkkinäine kova ääni ni en tykkää yhtää.. Tähtisädetikut tosin kestän mut neki jäi sit ostamatta. :D

Sellane oli miun uus vuos ja kai sitä kliseisesti pitää oottaa et vuosi 2014 ois taas edellistä parempi.

Kotiteollisuus @ Club Tearia 23.11. + haastattelussa Hynynen

Viime viikon piristysruiske oli Kotiteollisuuden keikka Club Teatrialla. Olin taas kerra hankkinu ihteni sinne tekemään juttua ja tällä kertaa onnisti, ku sain luvan haastatella Hynystä. Tällä kertaa homma oli jo paljo helpompi hoitaa, tosin se ilta oli kyllä loppupelissä tosi hämmentävä. :D Nyt ei niinkään jännittäny se ihe haastattelemine vaa se, että pysyykö pokka. Olin viel iha tahallaa kuunnellu Hynysen aiemmi ilmestynyttä äänikirjaa (Rakkaudella Hynynen) ja muutenki ohan se vähä semmosten juttujen laukoja että pokerinaaman pitämine on aika haaste.

Menin Teatrialle jo viiden aikoihin. Mitää tarkkaa aikaa miulle ei oltu annettu, joten istuskelin tunteroisen siellä sisällä ja seurasin soundcheckiä samalla ku olin jo iha pikkasen paineissa. Kuuden jälkee Hynynen sitte tuli huikkaamaan miut takahuoneen puolelle ja oli kyllä jännä hetki kätellä sitä ja bäkkärillä sit muitaki. Haastattelu suju oikein mukavasti ja oon tosi tyytyväine lopputulokseen vaik ihe sanonki. Tosin myö jutusteltiin niinki pitkää et kameran muistikortista loppu tila, mut sain kuitenki loput vastaukset paperille asti ja ei siitä videosta jääny ku kaks viimestä kysymystä pois (eikä nekää ollu ns. "oikeita" kysymyksiä enää).

Haastiksen jälkeen tuli ehkä se jäätävä hetki ku Hynynen sano että "no nii, istuhan alas ja ota kaapista juotavaa". Mie olin iha käkenä sillee "siis mie saan jäähä istuskelemaan Kotiteollisuuden porukan kanssa bäkkärille?". Piti iha muutaman kerra varmistaa asia mut kyllä se vaa nii meni. Tässä vaiheessa tilanne alko oikeesti jo olla aika järjetön enkä siltä hämmentävyydeltä meinannu saaha sanaa suusta. Siinähän se parituntinen meniki sit aika nopsaa ku seurasin ku Hynynen vaihteli kieliä kitaraan, Sinkkonen piirteli jotain kuvaa ja kirjotti settilistoja ja muut kahto jotain dokumenttia John F. Kennedystä. Aattelin et vois se elämä olla hurjempaaki siellä, mut ehkä noin oli kuitenki parempi. :D Siinä myö sit jauhettiin paskaa sen verra minkä sain sanotuks. Puhuttiin mm. KISSistä, siitä miten basson soitto on oikeesti vaikeeta, intohimosta musiikkiin jne. Siinä selvis että mukavia ukkojahan nää on, mut en silti ois uskonu tota tilannetta todeks. Että sinne tulee vaa niiden keskelle joku iha vieras ihmine istuskelemaa eikä kukaa oo moksiskaa. :D Tuli se murrekysymyski siinä esiin ja kotiseutuylpeys nosti päätä ku sanoin et mie oon muute Savonlinnasta. Tähän Janne Hongisto vielä sano hymyillen että "siehä oot sit meijän tyttöjä". :'D Hii, nii parasta mitä oon ikinä kuullu ihestäni. :) Olihan se kotoisa olo ku muutki puhu mietä ja sietä.

Ovien aukeemisen jälkee menin sitte ehtimään Jonia ja kehuin mite mukavia ukot on ja et mie oon viimeset pari tuntia istuskellu takahuoneessa niiden kans. En tiiä leijuko kateutta yhtään ilmassa? Heh, ne on näitä työsuhde-etuja. :D Tai no siis ehän mie rahaa saa näistä jutuista ollenkaa, mut kyl miulle aivan hyvin käy vastineeks se et pääsee tavallaa vähä enemmänki näkemää sitä hommaa ja mukavaa on ollu ku on näitä juttuja saanu tehä. Nii kai sitä vaa ajautuu kummallisii tilanteisii mitä ei ois uskonu ihelle tapahtuvaks. Tää ilta oli taas hyvä esimerkki siitä.

Keikkahan oli taattua Kotiteollisuus-laatua eikä kylmäks jättäny. Settilistaa en ikävä kyllä taaskaan muista tai sitä netin syövereistä löytäny, mut joukossa oli ripoteltu sopivasti uutta ja vanhaa. Kuvasato jäi myös aika suppeeks tällä erää ja nytkää miulla ei niitä kuvia oo ku ne otettiin Jonin kameralla, joten liitän niitä sit varmaa vast myöhemmi tähä. Välispiikit oli myös sitä tuttua eli alapää- ja alkoholihuumoria. :D

Keikan jälkeen menin hakemaa takkia ja tavaroita bäkkäriltä. Iha harmitti ku Hynynen sano että otahan juomaa ja istu alas. Tällä kertaa oli pakko kieltäytyä koska piti lähtee kotia kohti. Kiittelin kuitenki herroja hauskasta illasta ja totesin, että saatanhan mie hyvinki haastatella vielä uuvestaan ku tälläsiin tilanteisiin on tapana hankkiutua. Jälkeenpäin ku aattelee ni haluisin mie kyllä, Hynynen oli oikein hauska haastateltava. :D

Tähä loppuun vielä illan aikana syntyny tuotos Imperiumille ja video. HUOM! Video sisältää ronskia kielenkäyttöä by Hynynen.

Haastattelu Imperiumissa

Ja se video.

Sweden Rock Day 2

Olin ilmeisesti ehtiny keräämään jonkun verran univelkaa reissun aikana, ja perjantaina tulikin koisattua keskimäärästä kauemmin. Tosin aamulla viiden aikaan heräsin aina tyypillisesti vessahätään ja koitin viimeseen asti sinnitellä ja vältellä lämpimästä makuupussista kuoriutumista. Jossain vaiheessa se raja tuli kuitenki vastaan ja oli pakko kävellä pitkältä tuntuva matka vessaan. Täytyy muuten kehua tähän väliin Sweden Rockin vessoja. Bajamajoihin ei tarvinnu turvautua ku pari kertaa ja muuten sekä leirintäalueella että festarialueella oli oikeet vesivessat/posliinivessat/miksi niitä sanotaan? xD Lisäs se ainaki omalla kohalla mukavuustasoa, mistä ei tosiaan muuten päässy liikaa nauttimaan.

Tosiaan perjantaina ensimmäinen kiinnostava esiintyjä oli vasta iltapäivällä, joten käytin tilaisuuden hyväkseni ja nukuin johonki puolille päivin. Siinä vaiheessa muut Elmun mukana matkaavat oli jo heränny ja kyselivät miulta että kuolemaako tein ku ne ei ollu nähny miun poistuvan teltasta. :D Uni oli tosissaan maittanu ja jäin joksiki aikaa sitten porukan kanssa istuskelemaan. Tässä vaiheessa olo oli kuitenkin aika paskanen  likanen, joten päätin mennä testaamaan leirintäalueen suihkut. Suihku makso n. 3 € ja ei niissä valittamista kyllä ollu. Vesi ehkä tuli vähän hitaasti mut kyl siellä hyvinkin peseyty ja onneks helteinen sää kuivas hiuksetkin suht nopeesti. Jalkoja tosin en saanu puhtaaks millään ja vielä paluumatkallakin ku laivalla kävin suihkussa ni valu mustaa vettä. :D

Kellon lähestyessä iltapäivä kolmea lähin talsimaan kohti Rock Stagea, missä menin kahtomaan Asiaa. Tää on kans niitä bändejä mitä isi on esimerkiks kuunnellu nuoruudessaan ja mie löysin sen LP-levykokoelmastakin pari Asian levyä. Niitä tuli sit luukutettua ennen reissua ja tunnistinkin ihan kivasti biisejä. Yks hyvin pinnallinen syy miks menin näitä kahtomaan on pieneks vitsiks muodostunu biisi Heat of the Moment, kiitos vaan luokkakaveri ja Supernatural-sarjan jakso Mystery Spot. :D Vähän semmosta hekottelua siis aiheutti sen kuuleminen livenä, mut tunnelma oli oikein kohillaan, vaikka yleisö olikin taas vähän vanhempaa ja rauhallisempaa. Myös Sole Survivor oli kiva yllätys, vähän olin uumoillu et ne ehkä soittais sen ja mukana tuli laulettua.

Asian jälkeen oli tarkotus ihmetellä Doroa Festival Stagella, mut lopulta en jostain syystä mennykkään. Näin kolme kuukautta tapahtuman jälkeen en pysty muistamaan syytä, mut veikkaisin että nälkä oli. Miun aamiaisethan oli oikeestaan tuolla aika köyhiä, koska sähkön puuttuminen sai miut vähän avuttomaks ja marketista tarttu mukaan lähinnä kinkkusulatejuustoo, sämpylöitä ja riisifrutteja. :D Joo tosi noloo.. Ehkä mie ens kerraks voisin suunnitella etukäteen mitä siel vois tehä ja ehkä varustautuu paremmilla ruuanlaittovälineillä. 

Tässä välissä muistaakseni nautiskelin thai-ruuasta (yllätys) jonka jälkeen 4 Sound Stagella soitti Amaranthe. Jonkun verran olin bändiin kerenny tutustua ja tykkäsin. Tosin tuolla keikalla se meno oli kaikkee muuta ku hyvä.. Mie ku luulin että Suomessa moshpitit ja vastaavat on rajua, ni ei ollu kyllä mitää verrattuna tohon.. Perkele ku sain takaraivooniki jonku nyrkistä varmaa kymmenen kertaa ja totta kai siinä miun takana oli ihania velikultia jotka sai aika ison ihmismassan liikkeelle.. Välillä keskittyminen koko keikasta herpaantu ku piti yrittää pysyä jotenkuten pystyssä ja suojella kameraa pahemmilta kolhuilta. Lisäks siellä lenteli vähän kalja- ja siideripulloja, jotka oli onneks muovisia. Nii tosiaan tässä vaiheessa vois olla aika mainita toisesta Sweden Rockin yllättävästä tekijästä. Siellä ei nimittäin ollu ollenkaan anniskelualueita! Alueen keskellä oli vaa iso kaljateltta mistä pysty hakee juomista ja sit vaa pysty menemää vaik keikkaa kahtoon se kalja kädessä tai sit vaa ehtii sopivan läntin nurmikkoo ja asettuu siihe ottaan aurinkoo ja nautiskelemaan juomia. Tästä en tosin ihe ois ottanu iloo irti jos mukavat ruotsalaiset joihi törmäsin myöhemmi illalla ei ois tarjonnu miulle paria siideriä. Joka tapauksessa aika oudolta tuntu verrattuna Suomen meininkiin. Kuitenki vielä ehkä hämmentävämpää oli se, että se anniskelualueen puuttuminen ei näyttäny aiheuttavan tuolla ainakaan isoja järjestyshäiriöitä. Omiin silmiin ei ainakaan kertaakaan sattunu mitää liian kännissä olevia ääliöitä tai edes tappeluja. Jotenki veikkaan että tuo ei vaa mitenkään päin ois mahollista täällä. Ainoo koitunu häiriö oli tosiaan se et jotku heitteli niitä pulloja ilmaan, mut kyl niitä aina väistämään pysty.

Amaranthen keikasta täytyy vaa tosiaa todeta et meno oli ihan hullua. Elize vaikutti myös aika herttaselta tyypiltä. Joku yleisöstä vissiin oli nakannu sille aurinkolasit jotka se laitto sit päähän vähäks aikaa ja myöhemmin heitti takasin sille lasien omistajalle. 

Amaranthen jälkeen oli taas useempi tunti taukoo. Hyvä oli vasta tokavikana festaripäivänä tajuta, et sinne leirintäalueelle vois mennä esiintyjien välissäkin ja käydä tekemässä välikuolemaa. Silleen ei ihmekkään et olo oli ihan kuollu ku olin edellisenäki päivänä ollu tauotta siellä festarialueella. Niinpä tällä kertaa marssin sinne omaan telttaan ja tein välikuoleman. Torkahdin jopa mikä ei ollu yhtään huono juttu muutenki sekasin olevan rytmin takia. 

Ylösnousemuksen jälkeen nälkä kolkutteli taas ja lähin festarialueelle metsästämään syötävää. Asetuin sitten taas sellaselle mahollisimman isolle tyhjälle nurmiläntille ja aloin ruokailemaan. Tässä vaiheessa kuvioihin tulikin sitten nää mukavat ruotsalaiset, joiden seuraan lopulta ihan niiden pyynnöstä päädyin. Keskustelu ei tosin oikein ruotsiks meinannu sujua ku pakko todeta et etelä-ruotsalaisten murre on jotai ihan käsittämätöntä. Siinä oli kokonainen perhe mukana ja ne toteski miulle et moni ruotsalainenki on heille sanonu et ei siitä murteesta saa selvää. Ehkä se sit vähä helpotti et en mie ehkä oo iha nii surkee jos synnynnäiset ruotsalaisetkaa ei aina ymmärrä toisiaa. :D Englantia ne kaikki onneks osas hyvin ja miehän päädyin siihen porukkaan pariks tunniks. Sen perheen tyttö oli oikee Thaimaa-fani ja oli ihan innoissaa ku kerroin sille et miun äiti on thaimaalainen. Se opetti miulle muutaman sananki ku se on käyny siel monta kertaa. Sit sen perheen isä tarjos miulle tosiaa pari siideriä ja mie olin iha hämmentyny. Ei täälläkää kukaa ventovieraalle ainakaa kovin herkästi tarjoo juomia (tai sit oon törmänny väärii ihmisii) mut tuol ne ei ees kysyny muuta ku et juonko kaljaa vai siideriä. :D Joka tapauksessa mukavaa oli saaha seuraa ja aika lenti paljo nopeemmin lopulta. Tiet kuitenki eros siinä vaiheessa ku miun piti lähtee hakemaa lisävaatetusta viileneväks illaks, enkä niihin sit enää myöhemmin törmänny. Kuitenki tosi mukava kokemus sinänsä huomata, miten mukavia ihmisiä ne ruotsalaisetki voi olla. 

Lähin sitte teltalle hakemaan hupparia, mut matkaa hidasti sitte pariki asiaa. Ei sillä et mitään huonoja juttuja tosin ois ollu, mut siinä menomatkalla miut pysäytti mies joka kerto olevansa Suomesta Ruotsiin muuttanu ja se puhu kuitenki iha kohtuu hyvää suomee. En enää muista miten se oli miut hoksannu pysäyttää mut sen kans jumituin joksiki aikaa puhumaan. Sen jälkee alko jo vähä kiire hiipii niskaan ku ihmismassat liikku kuitenki alueella välillä suht hitaasti ja tohon hupparinhakureissuunki meni aikaa ihan suht paljon. Matka festarialueelle takas oliki paljon hermoja raastavampi, ku joku epätoivonen brittipoika pysäytti miut eikä suostunu päästämään ohi ellen halaa sitä. Aika vastahakosesti lopulta halasin että pääsisin jatkaa matkaa. 

Kiire oli sen takia, et illan viimenen esiintyjä Europe ois pakko nähä mahollisimman hyvältä paikalta. Ihmisiä oli taas kertyny kivasti Festival Stagen eteen, mut pääsin kuitenki johonki ehkä 7.-10. rivin paikkeille eli ihan hyvin. Tunnelma oli taas kerran tiivis ja katossa. Europe on taas miulle näitä legendaarisia bändejä jotka on vaan nähtävä jos mahollisuus tulee ja oon tosi onnellinen siitä et se mahollisuus miulle siunaantu. Tätäkin oli tullu luukutettua oikein urakalla ennen keikkaa (tosin vielä enemmän sen jälkeen). Vaikka siellä kuultiin nää perusbiisit Carrie, Final Countdown ja Rock the Night ni settiin mahtu kivasti biisejä sieltä täältä. Miulle pahin paikka oli ku ne soitti New Love in Townin, koska tosiaan kyseessä on hyvin herkkä biisi ja sen kohalla ajattelin kaukaisessa pohjoisessa Suomessa olevaa poikakaveria, jota oisin siihen hetkeen kaivannu. Tilannetta ei helpottanu miun vieressä oleva pariskunta joka rupes totta kai sen biisin aikana halailemaan ja pussailemaan siinä. Se oli ehkä pahin hetki millon ikävä nosti päätä, muuten oli sujunu yllättävän hyvin. 

Keikalla kuultiin myös akustinen spesiaali, mikä oli aika erikoinen juttu. Tuo keikka oli muutenkin semmonen "erityispitkä" koska sillä juhlistettiin Europen 30-vuotista uraa. Lisäks tuo keikka kuvattiin dvd:lle ja se ilmestyykin 18.10. Filmi meni toki ennakkotilaukseen, sillä mikäs sen parempi tapa muistella tuota keikkaa ku kahtoo se myöhemmi töllöstä uuvestaan (ja uuvestaan). Kivaa et kerranki mieki pääsin todistaan sellasta keikkaa mikä tulee dvd:lle. :D

Yleisö oli tälläkin kertaa hulluna, eikä ihmekkään. Luulis että siinä jonkunlainen isänmaan ylpeys on ku kotimainen bändi ruotsalaisille ja tosiaan 30 vuoden ura on aika saavutus. Tuolla tuli taas kerran välillä jännättyä pysynkö pystyssä tai kantaako jalat ylipäätään, ilmeisesti festarointi alko tuntumaan jo fyysisestikin. :D Joka tapauksessa upeetahan se oli, enkä malta oottaa et pääsen muistelemaan tota keikkaa ihan dvd:n kera. Kyllä tän jälkeen taas kerran sai painua väsyneenä mutta onnellisena telttaan nukkumaan.

Qstock osa 1

Nyt sitte turinoita parin viikon takasesta Qstockista.

Vielä näin kertauksena ja taustatietona, että tein talkoohommia Qstockille ja sitä kautta sain sitten palkkana ilmasen pääsylipun noille festareille. Miun työ oli markkinointimateriaalien eli esim. julisteiden ja flaijereiden jakoa ympäri Oulua. Tuo homma alko jo kesäkuun loppupuolella ja loppu ennen festareita. Oonki kyllä tosi tyytyväine et pääsin tuohon hommaan, koska se työ oli tehty etukäteen ja viikonloppuna sai sit vaa nautiskella musiikista. :D Muuten en ois tonne varmaan päätynykkään. Ehottomasti voisin toho hommaa lähtee uuestaanki. Seki hyvä siinä oli, et tota hommaa ei tarvinnu tehä sitä 7 h putkeen vaa sen pysty jakamaa sillee mite ihelle sopii. Mut jos nyt menis asiaan.

Perjantai

Menin Kuusisaareen iha auttamattomasti myöhässä koska ovethan sinne oli auennu jo vissii kahen aikaa mut ihe en päässy sinne yhtää aikasemmi ku oli työhaastattelu. Siitäki myöhästyin muutaman minuutin kiitos Oulun bussiliikenne.. Ja sama homma oli takaspäinki tullessa, se bussi oli vartin myöhäs.. No ei se oottelu siihe viel ees loppunu, ku sit piti jonottaa ranneketta akkreditointipisteelle. Olin siel josku viide aikaa ja jonotin 1½ tuntia sitä vitun ranneketta.. Missasin sitte hienosti Kotiteollisuuden ja harmitti ihan todella, koska oisin nii halunnu päästä laulaan Maailmanloppua ku nyt osaan sanatki ulkoo. x) No ei voinu mittään, siinä ihanassa helteessä seisoskelin ja kuuntelin ku PMMP veti päälavalla keikkaa. 

Pääsin sit tosiaa alueelle siin puol 7 aikaa ja tasalta alotti Michael Monroe, jota olin oottanu kovasti. Menin siinä sit heti päälavan eteen oottamaan. Porukkaa oli ihan suht mukavasti mut pääsin siitäki huolimatta iha hyvälle paikalle. Harmittaa tosin, että Battle Beast soitti samaan aikaan ja oisin kyl neki halunnu nyt nähä, ku biisit oli tutumpia ja se Sotkamon Sykkeen jatkoklubin keikka meni meillä ihan plörinäks. Miken tullessa lavalle ei kuitenkaa voinu ku hymyillä, se on jotenki nii hauskan olonen mies. Ja iästään huolimatta aikamoine rokkikukko. Tekihän se taas sen tutun tempun ja kiipes jotai pylvästä melkeen ylös asti. Siinä vaiheessa jotenki sydämestä otti, jotenki koko aja pelkäsin et se putoo sieltä. :'D Varsinki ku se yhes vaihees roikku iha yhen käden varassa ni voi vitsi ku ei meinannu uskaltaa ees kahtoo. Tuli se sielt onneks iha elossa alas. 

Jossain vaiheessa Mike heitteli jotai lappujaki mut en saanu yhtää kiinni enkä tiiä mitä niis oli. :D Sit se myös kävi kättelemässä yleisöö minkä ehti. Miusta on jotenki nii kivaa jos joku laulaja tai bändin jäsen tulee sillä tavalla tervehtimään, se jotenki osottaa nii vahvasti miusta sen että fanit on tärkeitä ja otetaan sillä tavalla huomioon. En siis väitä etteikö ne ottas ketkä ei silleen tee, mut tuo on vaa nii hieno tapa osottaa se. 

Mikella kerkes tosiaa yläosaki vaihtuu ku jossai vaiheessa keikassa tuli tauko ja yhtäkkiä sillä oli joku violetti paita päällä (ei tosin näy tässä). Ohan se aivan ihana rokkikukko kyllä. :D Settilistassa oli aika tasasesti miulle tuttuu ja tuntematonta. Ilahduttavasti kuitenki myös biisejä Sensory Overdrivelta. Se on ainoo levykäinen minkä omistan ja sieltä tuliki ne miun suosikit All You Need ja '78. 

Keikka oli silkkaa mahtavuutta, olinki ehtiny Mikea ikävöidä ku en viime kesän Provinssin jälkeen oo herraa nähny. Bändi oli myös oikein hyvässä vedossa, ei voi kun kiitellä. Tän kuun lopussa tuleeki sitte uus levy Horns and Halos, jota ootan mielenkiinnolla.

Miken jälkeen menin suoraan Sirkustelttaan missä Turmion Kätilöt soitti. Se telttahan oli ihan täynnä ja en kovin lähelle päässy ku olin siellä Monroen keikalla aika eessä. Tää nyt ei tosin harmittanukkaa ku Kätilöt tuli todistettuu Sotkamossa. Settilistassa ei mitään muutoksii ollu. Eikä ollu valitettavasti Speggelin asussakaan.. x)

Jossain vaiheessa Raaka Pee haasteli jotain tupakasta ja sit siinä alettiin huudella onko kellään yleisössä tupakkaa. Tuo mies pääsi sitte lavalle. En nähny kunnolla mitä ihmettä se siel teki mut se ei poistunu tuolta lavalta sen jälkeen. :D Ukot kai halus sen jostai syystä siellä pitää.

Kätilöiden jälkeen miulla oli tyhjää pari tuntia, ku siinä välissä ei ollu mittään kiinnostavaa. Sen parituntisen käytin sit lähinnä alueen tutkimiseen, ku en oo Kuusisaaressa aiemmin käyny (hyi häpeä, jokaisen oululaisen pitäs katsastaa se paikka ja eihä miul oo ollukkaa ku koko kesä aikaa..). Lisäks päätin siinä välikössä pitää ruokatauon, jonka aikana tuli nähtyy tuttujakin. Tai no siis yksikössä tuttua, joka oli Qstockin aikaan talkoohommissa ja törmäiltiin aina sillon ku hänellä töistä oli aikaa ja sillon ku huomattii toistemme viestit. xD 

Kaverillakin loppu sit kuitenki hommat silleen, että pystyttiin yhessä menemään kahtomaan perjantai-illan pääesiintyjää Within Temptationia. Tän suhteen olin jo ehtiny jopa kerranki tehä jotai pohjatyötä mikä oli hyvä. Ei menny koko keikka ihmetellessä et mitä biisejä nää on. Lähinnä oon kuunnellu The Unforgiving-levyy ja oon tykästyny kyllä kovasti. Siltä tuliki onneks mukavasti biisejä, mm. Shot In The Dark ja Faster.

Vaikken hirveesti tosiaa bändistä tiennykkää (mitä nyt niitä radiobiisejä joskus kuullu ja nimen tiesin) ni oli oikeen hyvä keikka enkä ihmettele että päälavan edusta oli aika pakattu. Ihan vähän tuo visuaalisuus toi mieleen Nightwishin, koska Within Temptationilla oli samantapanen screenihässäkkä tuolla taustalla. Tosin nyt miun on tunnustettava, et kyl tuo WT:n screeni oli paljon hienompi. Onhan ne NW:n animaatiot siellä taustalla ihan hienoja, mut vaikka näis kuvis ei nyt näykkää, ni WT:llä pyöri tuolla ihan oikeita videoitakin. Tosin yks niistä oli tosi ahistava, muistan vieläki ku siinä joku mies kuristi toisen miehen kuoliaaks. :/ Mut muuten se oli kyllä rehellisesti sanottuna hienompi. Ja ilostutti kyl sekin, et joidenki kohalla siinä näky sanatki, ni pysty helposti laulaan mukana. :) Tai ois siis pystyny jos ois kehannu..

Within Temptationin jälkeen suunnattiin sitte kaverin kanssa kohti kotia sen verran mitä meillä oli samaa matkaa. Oltiin kummatkin pyörällä liikkeellä ja se nyt olikin helpoin tapa päästä paikalle. Pois pääsy oliki sit vähä hankalampaa. Tuntu iha oudolta nähä Oulun keskustaa niin tukossa. Siis iha oikeesti silloilla ei meinannu mahtuu kävelemää ja huhhuh.. Väsyneillä jaloilla polkemine oliki aika tuskasta ja toisaalta nukahtamine oli vaikeeta ku tavallaa oli kuitenki virkee olo. Onneks tällä kertaa pääs omaan sänkyyn nukkumaan. :)

Sotkamon Syke 19.-20.7.

Joo, ei vieläkään Sweden Rockia, vaan vähän pienimuotosempaa festaria. :D Viime viikonloppuna oli siis Sotkamossa surkeista säistä tunnettu Sotkamon Syke. Jotkuthan oli jo vitsillä nimenny festarin Sotkamon Sateeks, koska siellä on iha valehtelematta satanu joka ikinen vuosi. Ihe oon ollu siel toissavuonna ja sillon ihana kaatosade ilostutti kävijöitä. Sama oli kuulemma viime vuonna, eikä tää vuosi tehny poikkeusta. Tai no, ihme kyllä perjantai-illaks sade hälveni ja lauantaina paisto jopa aurinko. Jospa se takkunen alku ois vihdoin Sykkeelläkin ohi. :D

Parasta tässä oli, että pääsin sisälle ihan ilmaseks. En tiiä kuka fiksu ihmine oli sen keksiny, mut tänä keväänä Kainuun lukioista ja Kainuun ammattiopistosta valmistuneet pääs todistuksen kopiota vastaan ilmaseks tonne. Mie ja eräs luokkakaveri toki käytettiin tilaisuus hyväksemme. Joni osti sinne lipun miulta, koska olin saanu sen lipun jo aikoja sitte isiltä aikaisena joululahjana. :D

Syke on mukavan kompakti tapahtuma siinä mielessä, et alueella on vaan yks lava. Myö pesittiin kumpanakin päivänä lähes koko aika kaiteen eessä etummaisessa rivissä. Ei yhtään hassumpi strategia, olihan siitä hyvät näkymät. :D

Perjantai 

Ekana todistettiin livenä Klamydia, josta ei ikävä kyllä oo kuvia, koska kukaan meistä ei erityisemmin kuuntele kyseistä orkesteria. Tosin en mie voinu olla tykkäämättä joistaki niiden biisien sanoista. :D Tuskin tulee vapaa-ajalla siis muuten kuunneltuu, mut kyl sen helposti kesti.                                                            

Todellinen hauskuus alko ku Turmion Kätilöt asteli lavalle. Tää oli eka bändi mitä myö kaikki tosissaan ootettiin. Ja Kätilöt jo useemman kerran nähneenä voin vaa todeta, et ei niihi vaa kyllästy! En ees osaa laskee monesko kerta tää jo oli, mut silti noita jaksaa katella ja kuunnella. Sitä mie en tosin pysty ymmärtämää, et mistä ne oikee repii kaikki oudot välispiikit.. Aina yhtä hämmentävää. :D Nyt siellä tosin tuli semmostaki juttuu mistä oisin voinu jopa suuttuu normaalisti, mut eipä sitä siinä yhteydes ollu oikee järkee mieltään pahottaa ja ei ne onneks ollu tosissaankaa.

Tällä kertaa välispiikkien lisäks hämmentävää oli Spekkelin asu.. siis JÄRKYTTÄVÄ!! Ja siltä oli hävinny lettiki mitä yhessä kauhisteltii. Ja tuo kaljamaha.. :'D

Kätilöiden jälkeen oli aikaa istahtaa alas (tosin toiset ei istunu koska märkä maa). Sitkeesti sinniteltiin vaa siinä kaiteen eessä. Seuraavaks oli vuorossa Kotiteollisuus. Oon tässä nyt tuon keikan jälkeen luukuttanu niiden uutta levyä iha hirveesti. Oon jääny iha koukkuun ja Maailmanloppu soi koko ajan päässä. :D Livenä Kotiteollisuus oli tällä kertaa vähän erikoinen, mistä lisää myöhemmin.

Pyroja! Siis Kotiteollisuudella oli PYROJA! Saa nähä oliko tää joku ainutlaatunen tilaisuus vai mitä, mut miusta nuo kyl passas aika hyvin. Syy noille tais olla se, että Maailmanloppu oli ainaki tuolla hetkellä vissii jonku albumilistan kärjessä eikä ukot keksiny muuta tapaa juhlistaa sitä. :D

Perjantai-illan päätti Amorphis. Tätä jäätiin kahtomaan syystä jota en ihekkään oikeen tiiä. Kai se oli se, että kahotaan nyt koko "rahan" eestä ku kerta ollaan tultu. :D Muistan ku Amorphis oli tuolla Sykkeen ekanaki vuotena ja sillo kahoin aika kaukaa, ku en kestä ton Tomi Joutsenen hiuksia. xD No nyt sitte koko komeutta todistettiin melkeen eturivissä (ihe jäin ehkä toiseen tai kolmanteen riviin). Tuossa vaiheessa jalat oli jo niin tuskasen puutuneet, et seisominen teki todella tiukkaa. Muutenkin olo oli aika väsyny, ja tuo keikka meniki lähinnä jossain ihmeellisessä hypnoosissa. Ei paljon mittää muista, pari biisiä vaan ja sit jonku fanaatikon, joka piiritti miun kaverin Brasilian lipulla. xD

Amorphiksen jälkeen lähettiin talsimaan kohti bussipysäkkiä, mistä isi tuli meijät hakemaan. Sitten kerettiin ottaa lepoa ehkä 11 tuntia, ja ei ku takas Vuokattiin.

Lauantai

Lauantain ohjelma oli kokenu muutoksia. Alunperin siellä ois pitäny olla yhtenä esiintyjänä Elokuu, mut ne oli joutunu perumaan sen keikan. No, ku kuultiin että tilalle tulee Battle Beast, ni ei meijän kolmikosta ainakaan ketää haitannu. :D Päinvastoin kukaa ei Elokuusta perusta yhtään tippaa. Ihe en ollu kauheesti tätä Battle Beastia kuullu, mut tuon keikan myötä iski kyllä satasella. En vaan voi käsittää tuon laulajan ääntä.. Siis miten voi naisesta lähtee sellanen? En kertakaikkiaan käsitä, ja tajuhan miulta meinas lähtee useeseen otteeseen.

Battle Beastin kovan mätön jälkeen oliki sitte eessä pitempi huilitauko, koska mitään minnuu kiinnostavaa esiintyjää ei seuraavaks ollu. Johanna Kurkelan aikaan poistuin ihan suosiolla lopulta kauemmas, koska (en haluis myöntää) itkin, ja koska ärsytti se et aloin itkee ni lähin pois. En vaa kestä sitä siirappisuutta ja niiden biisien imelyyttä, hyi olkoon.. Karkasin sitte anniskelualueen puolelle ostamaan juomaa. Siis ihan vaan energiajuomaa, koska olin kuskina. Tiesin et väsymys iskis kuitenki yöllä eikä ajatus väsyneenä ajamisesta todellakaan houkutellu. Maksoin sitten yhestä Teho-pullosta naurettavan törkeen hinnan 6 €. 

Seuraavaks oli vuorossa Eläkeläiset. Ihehhän en oikeestaan ymmärrä niiden saamaa suosiota. Jotenki ensinnäkin tuntu että tuo on kyllä esiintyjälistassa musta lammas. :D Kaveri kuitenki kovasti suositteli kahtomaan, joten pitihän sitä sitte kokeilla. Ja myönnetään että ehkä se suosion syy nyt vähän aukes miulle. Olihan noi livenä aika hauskoja kyllä. Humppamatojakin siellä tais mennä useempiki kappale. Ihellä ois haluttanu mennä mukaan, mut koska eturivin paikka Nightwishin keikalla piti varmistaa, ei siitä oikeen minnekkään voinu lähtee.

Jollain oli aika mielenkiintosia tapoja soittaa koskettimia. Tuo mies oikeesti kieri ja hyppi noiden koskettimien päällä. :D Oon kuullu myös sellasta juttuu, et se ois joskus hakannu noita vasaralla. xD Pahinta oli kuitenki se, et keikan lopussa se pisti nuo koskettimet ihan palasiks. Iha mukavaa vaihteluu toki siihen iänikuiseen kitaran paskaks pistämiseen, mut kyl minnuu vähä sydämeen sattu kahtoo sitä. xD Yks niistä koskettimen palasista vielä lenti melkeen meitä päin.

Jo Eläkeläisten aikaan yleisöö oli ruvennu pakkautumaan lavan eteen, eikä kyl tarvinnu ihmetellä minkä takia. Seuraavana oli siis vuorossa Nightwishin viimenen keikka Suomessa ainakin 1,5 vuoteen. Omat odotukset ei ollu kovin korkeella Floorin takia, mut ehkä Imaginaerum-biisien vähyys settilistassa pelasti tällä kertaa. Ei Floor miusta edelleenkään niin kertakaikkisen yybermahtava oo ku mitä muut tuntuu hehkuttavan. Oli se sentään ymmärtäny jättää ihmeelliset karjumiset biiseissä ja niiden välillä pois. Ihan symppis se oli kyllä ku oli opetellu suomeekin yllättävän paljon. Oli se ihan hauskaa kuultavaa ku se sano et "hutakaa, hutakaa" ja myöhä huuvettii. :D 

Emppu oli kyllä ihana hulivili taas. :D Tällä kertaa miulla oli sen kans hauskaa. Olin suunnilleen sen kohalla eturivissä, ja sehän näytti miulle kieltä, iski silmää (KAHESTI) ja se tais huomata ku mie osottelin sitä sormella. :D Plekujaki se heitteli yleisöön vaikka miten, mut miun hanskaan ei tarttunu yhtään. Joko ne ei lentäny yleisöön astikkaan tai sitte ne lenti vähä liian pitkälle, mut ei se minnuu haitannu ku miulla yks sen pleku jo on. Mut joo ei voi ku tykätä, Emppu on nii hauska sellane valopilkku. :D

Settilistassa oli tosiaan aika paljon noita vanhempia biisejä. Sinänsä aika hassua ku kyseessä oli Imaginaerum-kiertue, mut koska kyseisen lätyn biisit on vaan niin Aneten että oli suuri helpotus ku niitä oli pudotettu pois. Ja tilallahan oli ihan mahtavia yllätyksiä. Ihellä melkeen kirpos kyyneleet silmiin Bless the Childin aikana. Se on ihan ehottomasti yks miun suosikeista, enkä uskonu kuulevani sitä enää livenä. Tästä olisin halunnu kiittää Tuomasta ihan henkilökohtasesti. Tilaisuudenki sain, mut totta kai unohin sanoo sen sillon. x)

Keikka oli kyllä hieno lopetus tälle viikonlopulle ja koko tapahtumalle. Pakkohan se on myöntää, että bändiä tulee ikävä seuraavan puolentoista vuoden aikana. Noh, onneks levyt ei häviä mihinkään ja niillä voi pahinta ikävää sitte helpottaa. Se vielä täytyy mainita, että vaikka noita NW:n pommeja on tullu todistettua ni pahimmat paskahalvaukset meinas tulla tällä kertaa. Pelkät ilotulitukset ei riittäny, vaa sen lisäks siinä ihan meijän eessä pamahti jotain ja kyllä sydäri meinas tulla. Että kiitoksia tästä vaan. :'D Pysyin ainaki hereillä.

Sunnuntai

Sykkiminen jatku sunnuntainakin vielä siltä osin, että suunnaks otettiin jatkobileet Naapurinvaarassa. Se paikka oli kyl iha korvessa ja onnistuin sen paikan ohikin ajamaan. Paikka kuitenki löyty, mut sit seuras pettymys. Oltiin siis lähetty sinne Battle Beastin perässä, mutta nehän lopetteli just sillä hetkellä ku myö mentii sisään. Kaks biisiä kerettiin kuulla. Tässä ihmetytti se, että aikataulujen mukaan niiden ois pitäny alottaa klo 22, mut ilmeisesti ne oli alottanu ainaki tuntia aikasemmin. Kyllähän tuo vähän närää herätti, koska oltas haluttu nähä se viel uuvestaan eikä muutoksista oltu infottu mitää missää. Onneks tuo ei maksanu  mitää, ois vituttanu vähä enemmän.

Toisaalta saatiin myö tollekki reissulle onneks joku tarkotus, eiköhän Tuomaksen kans muutaman sanan vaihtaminen kompensoi menetystä. :D Kyllä se Floor kans asteli hienosti meijän ohi, mut pituudestaan huolimatta se hävis mieltä ennen ku oltii Tuomaksesta selvitty. Kerkesin mie sentään sen nähä et sil oli hienot saappaat. Mut joo, Tuomas vaikutti ihan siltä niinku se ois viiniä nautiskellu tai jotain. xD Ohan se väsy kyl ihan ymmärrettävää, mut silti se tuntu jotenki vähä juopuneen oloselta. :D No jaa, oli kuitenki mukava päästä pari sanaa vaihtamaan. Tässähän olis tosiaan ollu se miun tilaisuus kiitellä Bless the Childista, mut unohin sit. 

Tämmönen oli siis viime viikonloppu. Tuleva viikonloppu meneekin sitte ihan täällä Oulussa Qstockin merkeissä. Tuostakaan huvista en maksanu senttiäkään. :D Joo kuulostan varmaan iha pummilta nytte ku menee vaa ilmaseks kaikkialle. xD Ei vaa, mie siis hain tonne talkoohommiin ja pääsin sitte siihe ykköstoiveeseen eli markkinointimateriaaleja levittelemään. Juhannuksen jälkeen mie niitä julisteita ja flaijereita yms. levittelin pitkin Oulun keskustaa ja miun homma oli siinä. Siitä hyvä homma, et ihe festareilla ei tosiaankaan tartte tehä mitään ja voin vaa nautiskella musiikista siellä. :) 

KISS @ Hartwall Areena 3.6.2013

Hyvin tunkkasesti nukutun yön jälkeen oli sitte vuorossa se päivä, mitä olin oottanu reippaasti yli puol vuotta ku kuuta nousevaa.. Nimittäin KISS Hartwall Areenalla! Ja kermana kakun päällä KISS Army Finland oli järjestäny samalle päivälle KISS Expon hotelli Presidenttiin. Aika paljon herkkua siis ahdettavaks yhelle päivälle.

Siinä pienen aamukoomailun jälkeen lähettiin Jonin kanssa kohti Helsingin keskustaa . Ekana mentiin syömään, koska aamupalaa ei kauheesti ollu tarjolla ja toisaalta se päivä oli muutenki sellane, että kunnon tankkaus ois ihan tarpeen. Edellisenä iltana ku ehittiin epätoivosina auki olevaa ravintolaa myö käveltiin yhen thai-ravintolan ohi ja se otettiin tähtäimeks. Ruoka oli kerrassaan taivaallista alkukeittoineen ja uskomattoman täyttävää! Se annos jotenki näytti hirmu pieneltä, mut aika pallona sieltä lähettiin kävelemään kohti keskustaa. :D

Presidentin kohalla mie sanoin Jonille heipat ja suuntasin ihanan viileeltä tuntuvaan alakertaan, mikä oli oikee KISS-fanin unelma. Ihanaa fanikrääsää kaikkialla ja samassa paikassa oli mielenkiintonen näyttely aiheeseen liittyen. Lisäks oli pari Q&A-tilaisuutta henkilöiltä, jotka tavalla tai toisella liittyy KISSiin.

Tavara-arsenaali oli tosiaan aika mittava ja kyllähän tää tyttö ois halunnu ostaa sieltä vaikka mitä figuureja ja kymmeniä paitoja yms. oheistavaraa mukaan, mut joku järki piti siinäki säilyttää iha vaa jo budjetinki takia. Mukaan pääty kuitenki ihan tarpeellinen tuote, nimittäi KISS-pussilakanat. Niitä olin ehtiny ties mistä netin syövereistä enkä löytäny, mut Exposta ne lähti parilla kympillä. Lisäks ostin semmosen 3 sormuksen pakkauksen missä oli aiheena KISS Hello Kitty. :’D Kyllä, sellanenki ”merkki” on nykyään olemassa ja en varmaan raaski sitä pientä pahviläpyskää (missä ne sormukset on kiinni) heittää pois koska siinä lukee KISS ja siinä on maskinaamasen Hello Kityn kuva. xD

Lydia Criss piinapenkissä.

KISS-figuureja!! Voi synti et oisin halunnu ostaa nää..

KISS-tavaraa...

Ja vähän lisää KISS-tavaraa..

Hehheh...

Mie jäässä ja Richie Scarlet, joka on siis soittanu Acen soolobändissä.

Stala & SO:n duo soitti akustisena KISSiä.

Expon jälkeen oli aika suunnata kohti Hartwall Areenaa. Siellä oli miun onneks eräs tuttukin jonottamassa, joten tylsää ei ovillakaan ehtiny tulla. Mie olin iha paineissa koska permanto ja totta kai mahollisimman eteen halusin päästä. Ensinnäkin jo pelkkä ovien avaus sai sydämen pamppailemaan. Tuntu et se jono ei vaan liiku ja et miun mahikset hyvään paikkaan ois menny jo sen siliän tien. Muutenkaa en liia hyvi muistanu et mistä koko permannolle ees mennään joten aikamoisella pikakävelyllä sai sisäänpääsyy ehtii. No, sit siellä oli se jono, missä seisominen oli myös tosi piinallista. Olin kuitenki aika kärkipäässä, joten siinä mielessä helpotti ku sinne pääsi. Luvan saatua alko sitte se pikakävely portaita alas. Jotkut siellä yritti juostakin, mut liuta järkkäreitä siellä pysäytti juoksijoita ja muutenki huus et juoksu on kielletty. Niinpä mie taidokkaasti pikakävelin ja pääsin ekaan riviin! Se oli taas sellane epätodellisuuden tunne et ei helvetti, mie seison ekassa rivissä kahtomassa KISSiä! Aivan käsittämätöntä ja itku meinas päästä ku aattelin ettei se onnistuskaan. :’D Jalat paskanahan sitä tuon jälkee oltii, mut kyllä KISS oli sen arvonen. :)

Lämmittelijänä oli Reckless Love, mikä allekirjottanutta ei mitenkää kauheesti lämmittäny. En kauheesti bändistä välitä ja varsinki Hermannin kekkulointi vähä ärsytti, mut kyl se nyt sillä kertaa meni.

Recklessien jälkeen sit seisottiin pitkään ja pitkään ja pitkään. Siinä vaiheessa oli jo nii kärsimätön olo et hulluks meinas tulla. Ja vähä tylsääki oli ku KISSin esirippu laskeutu ja sitä vaa ootti että keikka alkas.

Siinä vaiheessa ku ”Allright Helsinki…..” alko kuuluu ni tää tyttö läks kaikista henkseleistä irti ja huus jo tässä vaiheessa suoraa huutoo. Esirippu putoo alas ja tyypit alkaa laskeutumaan lähes kattotasosta lavalle ja ekana biisinä tulee Psycho Circus.. Kiljumine, nyrkillä huitomine ja hyppimine oli tosiasioita. Olin jo luopunu toivosta et kyseistä biisiä kuulisin ees livenä ja se toteutu! Silkkaa hulluutta.. Settilistassa oli muutenkin mukavia ylläreitä, esim. Genen vetämä War Machine.

Kuvasato tältä keikalta jäi surullisen vähäiseks, koska kamerasta loppu akku ku olin saanu ehkä kymmenen kuvaa otettua.. No, ainaki loppuajan pysty vaa nauttimaa keikasta (minkä toki oisin tehny muutenki) ja toisaalta lohdutti et Sweden Rockissa sit pysty ottaan kuvia uuvestaan. Joka tapauksessa hurmos oli melkonen, enkä vaa ikinä, koskaan, pysty löytämään sanoja sille miltä tuntu nähä ihelle kaikkein tärkein ja rakkain ja maailma _paras_ bändi ekasta rivistä monen vuoden jälkeen.

Ainoo mikä jälkikäteen huvittaa on Genen hehkutus siitä uuvesta lavahärvelistä eli Spiderista. Se vaa nous ja laski ja no olihan ne valot kieltämättä ihan siistit siinä, mut ei se miusta iha nii ennenäkemätön ja erikoine ollu. :D Kyl edelleen Mötley Cruen se rumpusysteemi pitää kärkipaikkaa oudoimpien lavasteiden listalla. Mut joo olihan se iha hieno.

Keikan jälkeen oli tarkotus suunnata kaverin kanssa vielä jatkobileisiin, mut ei sit kuitenkaa menty. Kyl myö päästii jo sen paikan eteen, mut vähän suolanen pääsymaksu ja senhetkinen olotila esti sit menemästä. Ihe olin niin poikki monen tunnin seisomisen jälkeen et ei siel ois kuitenkaa jaksanu olla nii pitkää et ois viittiny sisäänpääsystä maksaa. Niinpä lähin sit suunnistamaan junalla kohti Pasilaa ja sieltä Stadion Hostellille. Sieltä matka jatku seuraavana päivänä kohti Ruotsia. Ja tästä reissusta tarinaa tulee taas kerran kohan jaksan raapustaa. :D Kuvatki on vielä käsittelemättä..

Final countdowns

Joo, tää viikko on lähinnä päivien laskemista yhen ja toisenki asian takia.

Ensikskin lauantaina ois juhlat. Jännittää iha hirveesti et meneehän kaikki hyvin ku oon nähny painajaisia siitä et myöhästyn tyylii koululta ja et kaadun siellä salissa tai jotai iha mitä vaa. xD Oon nyt Kajaanissa ja tää asuntoha pitäs tosiaa viel siivotakki, hirvee homma.. Ja koska en iha liikaa tykkää siivoomisesta ni tulee olemaa tosi "kivaa". Luojan kiitos miulla nyt sentää on vaatteet ja kengät. Mekon kans tuli jo paniikki ku ootin 2 viikkoo sitä pakettii. No sit kävi sillee et otin myyjää yhteyttä ja valitin et ei oo paketti tullu, ni sit muutaman päivän päästä se mekko jo tuli. :D Mut ei siin kaikki.. Ilmeisesti kadonnu paketti löys myös lopulta perille, ja nyt miulla on niit mekkoi kaks. xD Eikä siit toisest tarvinnu maksaa ees. Esimerkillistä asiakaspalveluu kyllä, mut huvittaa ku en tiiä mitä sille toiselle tekisin. :'D

Vähän ostoksia juhlia varten ku oli kajaali ja ripsiväri lopussa. Tuo viininpunanen(?) kynsilakka sopii hyvin mekkoon ja mustan otin vaa sen takia et Seppälässä sai 3 tuotetta ja kaks piti maksaa.

Toivoin et näiden patukoiden avulla oisin säästyny kihartimen/suoristusraudan ostamiselta, mut noilla ei saanu aikaan muuta ku takkuset hiukset ja pahan mielen. Turhaakin turhempi ostos..

Tätä en vielä aiemmin hehkuttanukkaan, mut meillä on grilli! Se on ollu jo pari viikkoo meillä, ja sillon siis avattiin grillikausi. Ootan innolla että päästään tekemään vartaita ja kaikkee, nyt iha ekana miun oli pakko saaha noita pekoniin käärittyjä herkkusieniä, joiden sisällä on tuorejuustoo. Tykkään noista iha älyttömästi, oon melkeen koukussa niihi. :'D

No sitte.. VIIKON PÄÄSTÄ KISS!! Ei luoja en voi uskoo tätä, vastaha siihe oli yli puol vuotta aikaa.. Mut nyt enää viikko! Hehee en ehkä kestä, oon iha pömiksissä jo täällä! Tänää tuli viel tasan 5 vuotta täyteen siitä ku näin ne ensimmäisen kerran Hartwall Areenalla. Ja viikon päästä sama osote. Oon nii varma et ajatukset alkaa olla loppuviikosta nii paljo KISSissä, et alan siellä lukion juhlassaki laulaa KISSiä sillo ku pitäs laulaa suvivirttä tai sitä jotain ylioppilaiden lauluu. xD

Ja siitä Helsingistä lähenki suoraan Ruotsiin Sweden Rockiin ja arvatkaa kuka siellä mm. esiintyy? No KISS. xD Niiden takia piti sit lähtee tonnekki, vaik onhan siel kyl paljo muitaki bändei mitä aion mennä kahtoo. Mut KISS oli se eka syy. :D Siellä oonki sitte 6 päivää, hurjaa! Ja festareiden ajan pitäs asua teltassa. Saa nähä mitä tostaki tulee, koitin eile harjotella sen teltan pystytystä eikä se oikee ottanu onnistuaksee. Siin ei ollu ees mitää kasaamisohjetta mukana, iha vaa pelkkä kuva ja varmaa valmistaja on ollu sillee et siit kuvasta pitää päätellä mite sen saa pystyy.. Kyl mie lähelle jo pääsin, mut luovutin lopulta. Hohhoijaa, toivottavasti siel leirintäalueella on joku mukava ihmine joka voi auttaa sen kans. xD

Sweden Rockin bänditarjontaa (tässäki on vasta muutama):













Että tämmöstä tulossa, mukavan vauhdikas alotus kesälle. :D Jos miusta ei sanotaanko kesäkuun loppuun mennessä oo kuulunu mitää, Ruotsin laiva on luultavasti uponnu tai lentokone tehny hätälaskun mereen tms. Toivottavasti tuun ehjänä takas.

// So many things coming. This week will be full of just counting days for many reasons. 

First of all, my graduation day on Saturday. I'm nervous because I have seen nightmares that I've been late from school on that day and that I fall in front of everyone and so on.. :D Luckily I got my dress finally. Even twice actually. The first never arrived (or that's what I thought) and I contactes the seller. They sent me a new dress and I got in within 4 days. Superfast! But the package which was lost came few days later so I now got two dresses. :D

Then.. ONE WEEK TO KISS! I can't believe how fast time has gone. And today it's 5 years when I saw them for the first time. I'm so excited!

From Helsinki my journey continues to Sweden Rock. There will perform about 70 bands and there are so many bands to see. Above some songs of the bands I'm going to see for instance. 

So this summer start is going to be exciting but I can't wait. :) I hope I'll come back alive. :D